Vihreät http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132712/all Fri, 17 May 2019 12:54:54 +0300 fi Voisiko Vihreiden puheenjohtajavalinta olla mitätön? http://mattimuukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276102-voisiko-vihreiden-puheenjohtajavalinta-olla-mitaton <p>Vihreät julkisti 12.5.2019 tiedon, ettei määräaikaan mennessä puolueen puheenjohtajasta järjestettävään neuvoa-antavaan jäsenvaaliin ollut ilmoittautunut kuin yksi ehdokas. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kesäkuun puoluekokouksessa käydä puheenjohtajavaalia, vaan kansanedustaja, varapuheenjohtaja Maria Ohisalo tulee yksimielisesti valittavaksi. Vaikka jäsenvaali olisi järjestetty, ovat puoluekokousedustajat kerrotun mukaan sitoutuneet siihen, ettei jäsenvaalin tuloksesta poiketa. Näin ollen muodollisesti myös edellinen varsinainen puheenjohtaja Touko Aalto valittiin ilman puoluekokouksessa suoritettua vaalia &ndash; sen jälkeen, kun loputkin ennakkoäänet olivat tulleet kokouspaikalle kuljetetuksi.</p><p>Vihreiden jäsenäänestys on muotoiltu neuvoa-antavaksi siksi, ettei puolueisiin sovellettava yhdistyslaki salli yhdistyksen, tässä puolueen hallituksen valitsemista muutoin kuin yhdistyksen kokouksessa tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuuston kokouksessa (YhdL 23.1/4 &sect;). Toimivaltaa valita hallituksen jäseniä ei ole Vihreiden säännöissä siirretty valtuustolle kuin tilanteessa, jossa joku puoluehallituksen jäsenistä eroaa tai tulee pysyvästi esteelliseksi kesken toimikauden. Tällöin valtuusto voi täydentää puoluehallitusta seuraavaan puoluekokoukseen asti (säännöt 17.1/6 &sect;). Tätä määräystä käsitykseni mukaan sovellettiin, kun Pekka Haavisto valittiin Aallon seuraajaksi.</p><p>Jäsenäänestyksen tai pikemminkin yhdistyslain 19 &sect;:n tarkoittaman liittoäänestyksen käyttämisen kieltoa on lain esitöissä (HE 64/1988 vp, s. 41/II) perusteltu sillä, että yhdistyksen, tässä puolueen hallituksen ja sitä kautta myös puheenjohtajan valinta on usein tärkein asia, josta yhdistyksen jäsenet voivat välittömästi päättää. Näin ollen lainsäätäjä ei ole katsonut hyväksyttäväksi, että valinnasta ei käytäisi keskustelua, koska siihen yleensä liittyy myös tarve vaihtaa mielipiteitä toiminnan suuntaviivoista. Sinänsä laitonta ei varsinkaan sääntöihin perustuva liittoäänestyksen käyttäminen ole. Yhdistysoikeuden pitkäaikainen tutkija, professori Heikki Halila on kuitenkin jo vuonna 1993 julkaisemassaan väitöskirjassaan todennut (s. 741-742), ettei neuvoa-antavien äänestysten käyttö saa johtaa siihen, että se eliminoisi varsinaisessa kokouksessa tai valtuutettujen kokouksessa keskustelun valittavista henkilöistä. Lakia on myös tulkittava siten, ettei liittoäänestykseen ilmoittautumisen määräaika voi rajoittaa ehdokkaaksi asettautumista itse kokouksessa.</p><p>Näin näyttäisi kuitenkin tässä tapauksessa olevan käymässä. Tällöin nousee esiin se, että onko valinta ylipäätänsä pätevä. Yhdistyslain 33.2 &sect;:ssä mitättömäksi todetaan muiden ohella päätös, joka päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Vastoin kuin yhdistyslain 32 &sect;:n tarkoittamissa moitteenvaraisuustilanteissa, mitättömät päätökset ovat mitättömiä ilman tuomioistuinprosessiakin, vaikka myös vahvistuskanneoikeudesta on säädetty (YhdL 33.3 &sect;). Kun käytännössä puolueen jäsenet eli jäsenyhdistykset eivät tosiasiallisesti voi päätösvaltaa puheenjohtajan valinnassa käyttää, voi tilanne hyvinkin johtaa siihen, että puheenjohtajan valinta jää mitättömäksi.</p><p><em>Kirjoittaja on HTT, YTM, ÕTM, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella tutkijatohtorina. Kirjoituksen laatijan vuonna 2012 tarkastettu väitöskirja &quot;Yhdistymisvapaus ja yhdistysoikeuden järjestelmä&quot; on yksi kolmesta oikeustieteellisestä väitöskirjasta maamme historiassa. Lisäksi kirjoittaja on julkaissut useita muita yhdistysoikeudellisia esityksiä.</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreät julkisti 12.5.2019 tiedon, ettei määräaikaan mennessä puolueen puheenjohtajasta järjestettävään neuvoa-antavaan jäsenvaaliin ollut ilmoittautunut kuin yksi ehdokas. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kesäkuun puoluekokouksessa käydä puheenjohtajavaalia, vaan kansanedustaja, varapuheenjohtaja Maria Ohisalo tulee yksimielisesti valittavaksi. Vaikka jäsenvaali olisi järjestetty, ovat puoluekokousedustajat kerrotun mukaan sitoutuneet siihen, ettei jäsenvaalin tuloksesta poiketa. Näin ollen muodollisesti myös edellinen varsinainen puheenjohtaja Touko Aalto valittiin ilman puoluekokouksessa suoritettua vaalia – sen jälkeen, kun loputkin ennakkoäänet olivat tulleet kokouspaikalle kuljetetuksi.

Vihreiden jäsenäänestys on muotoiltu neuvoa-antavaksi siksi, ettei puolueisiin sovellettava yhdistyslaki salli yhdistyksen, tässä puolueen hallituksen valitsemista muutoin kuin yhdistyksen kokouksessa tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuuston kokouksessa (YhdL 23.1/4 §). Toimivaltaa valita hallituksen jäseniä ei ole Vihreiden säännöissä siirretty valtuustolle kuin tilanteessa, jossa joku puoluehallituksen jäsenistä eroaa tai tulee pysyvästi esteelliseksi kesken toimikauden. Tällöin valtuusto voi täydentää puoluehallitusta seuraavaan puoluekokoukseen asti (säännöt 17.1/6 §). Tätä määräystä käsitykseni mukaan sovellettiin, kun Pekka Haavisto valittiin Aallon seuraajaksi.

Jäsenäänestyksen tai pikemminkin yhdistyslain 19 §:n tarkoittaman liittoäänestyksen käyttämisen kieltoa on lain esitöissä (HE 64/1988 vp, s. 41/II) perusteltu sillä, että yhdistyksen, tässä puolueen hallituksen ja sitä kautta myös puheenjohtajan valinta on usein tärkein asia, josta yhdistyksen jäsenet voivat välittömästi päättää. Näin ollen lainsäätäjä ei ole katsonut hyväksyttäväksi, että valinnasta ei käytäisi keskustelua, koska siihen yleensä liittyy myös tarve vaihtaa mielipiteitä toiminnan suuntaviivoista. Sinänsä laitonta ei varsinkaan sääntöihin perustuva liittoäänestyksen käyttäminen ole. Yhdistysoikeuden pitkäaikainen tutkija, professori Heikki Halila on kuitenkin jo vuonna 1993 julkaisemassaan väitöskirjassaan todennut (s. 741-742), ettei neuvoa-antavien äänestysten käyttö saa johtaa siihen, että se eliminoisi varsinaisessa kokouksessa tai valtuutettujen kokouksessa keskustelun valittavista henkilöistä. Lakia on myös tulkittava siten, ettei liittoäänestykseen ilmoittautumisen määräaika voi rajoittaa ehdokkaaksi asettautumista itse kokouksessa.

Näin näyttäisi kuitenkin tässä tapauksessa olevan käymässä. Tällöin nousee esiin se, että onko valinta ylipäätänsä pätevä. Yhdistyslain 33.2 §:ssä mitättömäksi todetaan muiden ohella päätös, joka päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Vastoin kuin yhdistyslain 32 §:n tarkoittamissa moitteenvaraisuustilanteissa, mitättömät päätökset ovat mitättömiä ilman tuomioistuinprosessiakin, vaikka myös vahvistuskanneoikeudesta on säädetty (YhdL 33.3 §). Kun käytännössä puolueen jäsenet eli jäsenyhdistykset eivät tosiasiallisesti voi päätösvaltaa puheenjohtajan valinnassa käyttää, voi tilanne hyvinkin johtaa siihen, että puheenjohtajan valinta jää mitättömäksi.

Kirjoittaja on HTT, YTM, ÕTM, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella tutkijatohtorina. Kirjoituksen laatijan vuonna 2012 tarkastettu väitöskirja "Yhdistymisvapaus ja yhdistysoikeuden järjestelmä" on yksi kolmesta oikeustieteellisestä väitöskirjasta maamme historiassa. Lisäksi kirjoittaja on julkaissut useita muita yhdistysoikeudellisia esityksiä.

 

 

]]>
7 http://mattimuukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276102-voisiko-vihreiden-puheenjohtajavalinta-olla-mitaton#comments Päätösten mitättömyys Puoluekokous Vihreät Yhdistyslaki Fri, 17 May 2019 09:54:54 +0000 Matti Muukkonen http://mattimuukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276102-voisiko-vihreiden-puheenjohtajavalinta-olla-mitaton
Miksi PS nostaa edelleen kannatustaan? http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276067-miksi-ps-nostaa-edelleen-kannatustaan <p>Vaikka täällä ja monessa muussakin blogialustassa on yleisesti veikattu persujen kannatuksen romahtavan vaalien jälkeen, ei näin ole gallupin mukaan tapahtunut.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280427-alma-gallup-perussuomalaisilla-hurja-loikka-kokoomuksen-kannatus-horjahti" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280427-alma-gallup-perussuomalaisilla-hurja-loikka-kokoomuksen-kannatus-horjahti">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280427-alma-gallup-perussuomalaisilla-h...</a></p><p>Alman gallupin mukaan he ovat jatkaneet kannatuksensa nostamista. Keskusta on laskenut edelleen, Kokoomus on pysynyt aikalailla ennallaan.</p><p>Miksi näin, vaikka heitä haukutaan lähinnä liberaalien toimesta rasistisiksi vihapuhujiksi, populisteiksi ja putinin kätyreiksi. Aina vaan vedotaan heidän vanhoihin rasistisiksi tulkittuihin kirjoituksiinsa, joista myös tuomio on kärsitty-eli ne on silloin sovitettu.</p><p>Vasemmiston piirissä on taas tunnustettu, pyydetty anteeksi ja ilmeisesti saatukin anteeksi aivan sarjatyönä, vaikka Niinistön kaipaamaa &quot;tehokasta katumusta&quot; on tuskin edes ehditty harrastaa.</p><p>Perussuomalaisten politiikka on johdonmukaista ja järkeen käypää esim. EU- politiikka, maahanmuuttopolitiikka ja ilmastonmuutos-politiikka.</p><p>Kun taas nämä umpipopulistiset &quot;suvaitsevaiset&quot; lentelevät niin jalat irti maasta, että heidän menonsa on aivan ohjauskyvytöntä ajopuuta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka täällä ja monessa muussakin blogialustassa on yleisesti veikattu persujen kannatuksen romahtavan vaalien jälkeen, ei näin ole gallupin mukaan tapahtunut.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280427-alma-gallup-perussuomalaisilla-hurja-loikka-kokoomuksen-kannatus-horjahti

Alman gallupin mukaan he ovat jatkaneet kannatuksensa nostamista. Keskusta on laskenut edelleen, Kokoomus on pysynyt aikalailla ennallaan.

Miksi näin, vaikka heitä haukutaan lähinnä liberaalien toimesta rasistisiksi vihapuhujiksi, populisteiksi ja putinin kätyreiksi. Aina vaan vedotaan heidän vanhoihin rasistisiksi tulkittuihin kirjoituksiinsa, joista myös tuomio on kärsitty-eli ne on silloin sovitettu.

Vasemmiston piirissä on taas tunnustettu, pyydetty anteeksi ja ilmeisesti saatukin anteeksi aivan sarjatyönä, vaikka Niinistön kaipaamaa "tehokasta katumusta" on tuskin edes ehditty harrastaa.

Perussuomalaisten politiikka on johdonmukaista ja järkeen käypää esim. EU- politiikka, maahanmuuttopolitiikka ja ilmastonmuutos-politiikka.

Kun taas nämä umpipopulistiset "suvaitsevaiset" lentelevät niin jalat irti maasta, että heidän menonsa on aivan ohjauskyvytöntä ajopuuta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
131 http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276067-miksi-ps-nostaa-edelleen-kannatustaan#comments Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Vasemmisto Vihreät Thu, 16 May 2019 17:07:34 +0000 Reino Toivanen http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276067-miksi-ps-nostaa-edelleen-kannatustaan
Vihreiden seuraava puheenjohtaja on Maria Ohisalo http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275876-vihreiden-seuraava-puheenjohtaja-on-maria-ohisalo <p>Suomi saa kesäkuussa lopullisesti ja virallisesti uuden pätevän ja taitavan kärkipoliitikon. Ehdokasasettelun määräaikaan mennessä&nbsp;ei ilmoittautunut muita ehdokkaita. &nbsp;Se on tietysti vähän outoa, mutta sääntöjen mukaan tässä on edetty. Liittomuotoisessa puolueessa piireillä ja valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus nimetä ehdokkaita.&nbsp;Ehdokkaan voi myös asettaa vähintään kaksi puolueen jäsenyhdistystä, joiden jäsenenä on yhteensä vähintään 50 äänioikeutettua jäsentä.&nbsp;Vihreillä on vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa päätös järjestää jäsenäänestys, mikäli ehdokkaita asetetaan useampia kuin yksi. Nyt jäsenäänestystä ei siis tule.&nbsp;</p><p>Maria Ohisalo on 34-vuotias leipäjonoja tutkinut tohtori, köyhyystutkija ja kansanedustaja. Hän on kotoisin Itä-Helsingistä. Ohisalo toimi vakuuttavasti puolueen puheenjohtajan sijaisena viime syksyn ja tämä näyttö varmasti vaikutti siihen, että hänellä on nyt niin laaja kannatus ja luottamus, että muita ehdokkaita ei asetettu.</p><p>(Melkein) kaikki muut puoluejohtajat tulevat varmasti vaikuttamaan viime talven lumiukoilta hänen rinnallaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi saa kesäkuussa lopullisesti ja virallisesti uuden pätevän ja taitavan kärkipoliitikon. Ehdokasasettelun määräaikaan mennessä ei ilmoittautunut muita ehdokkaita.  Se on tietysti vähän outoa, mutta sääntöjen mukaan tässä on edetty. Liittomuotoisessa puolueessa piireillä ja valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus nimetä ehdokkaita. Ehdokkaan voi myös asettaa vähintään kaksi puolueen jäsenyhdistystä, joiden jäsenenä on yhteensä vähintään 50 äänioikeutettua jäsentä. Vihreillä on vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa päätös järjestää jäsenäänestys, mikäli ehdokkaita asetetaan useampia kuin yksi. Nyt jäsenäänestystä ei siis tule. 

Maria Ohisalo on 34-vuotias leipäjonoja tutkinut tohtori, köyhyystutkija ja kansanedustaja. Hän on kotoisin Itä-Helsingistä. Ohisalo toimi vakuuttavasti puolueen puheenjohtajan sijaisena viime syksyn ja tämä näyttö varmasti vaikutti siihen, että hänellä on nyt niin laaja kannatus ja luottamus, että muita ehdokkaita ei asetettu.

(Melkein) kaikki muut puoluejohtajat tulevat varmasti vaikuttamaan viime talven lumiukoilta hänen rinnallaan.

 

]]>
40 http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275876-vihreiden-seuraava-puheenjohtaja-on-maria-ohisalo#comments Eduskuntapuolueet Hallituspuolueet Puolueiden puheenjohtajat Vihreät Sun, 12 May 2019 11:29:37 +0000 Esa Mäkinen http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275876-vihreiden-seuraava-puheenjohtaja-on-maria-ohisalo
Avointa korruptiota hallitusohjelmaneuvotteluissa - Quo Vadis, vasemmisto? http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275771-avointa-korruptiota-hallitusohjelmaneuvotteluissa-quo-vadis-vasemmisto <p>Vasemmistopuolueet myivät suomalaisen demokratian ennätysvauhtia omille vaalirahoittajilleen ja etujärjestöilleen. Temppu on täysin avoimessa härskiydessään poikkeuksellinen puolueilta, jotka viimeisen neljä vuotta huusivat hallituksen muka kävelevän yksityisen sektorin talutusnuorassa ja myyvän Suomea omille bisneskumppaneilleen.</p> <p>Ensimmäisen neuvottelupäivän päätteeksi työelämän kehittämisestä vastaava ryhmä luovutettiin SDP:n mandaatilla ammattiliittojen, kuten SAK:n, Akavan ja JHL:n, johtajien käsiin. SDP:n puheenjohtajistoon kuuluvat ex-AY-johtajat Antti Rinne ja Antti Lindtman lienevät näin maksaneet osan veloistaan Hakaniemen AY-veljille. Mutta lisää on tulossa, voitte olla varmoja.</p> <p>Epäinhimillisestä oikeistopolitiikasta kurkku suorana huutaneet Vihreät taas puolustivat oikeusvaltiota kultapoikansa Pekka Haaviston johdolla, antaen vaikuttajatoimisto Milttonin osakkaalle Elina Moisiolle paikan hallitusohjelman sorvaajana. Sattumoisin Moisio on työskennellyt aikoinaan Ville Niinistön sekä Anni Sinnemäen erityisavustajana. Näiden nimien myötä ei ole vaikeaa nähdä, että Vihreiden ykkösvitjalle korruptio on ennemminkin elämäntapa kuin katumukseen ja itsereflektioon johtava lipsahdus.</p> <p>Ja muut hallitusohjelmaa sorvaavat puolueet tietysti suoraselkäisesti hyväksyvät tällaisen avoimen korruption, koska vallanhimo tukahduttaa moraalin ja ymmärryksen demokratian perusperiaatteista.</p> <p>Uskokaa rakkaat ystävät, korruptio ei muutu enää paljon tämän näkyvämmäksi. Oikeudenmukaisuudesta ja demokratiakehityksestä valtavaa meteliä pitänyt poliittinen vasemmisto myi eduskunnalle kuuluvan vallan ulkoparlamentaarisille toimijoille, vaalirahoittajilleen ja eturyhmäjohtajille, jo ennen kuin uusi eduskunta on istunut päivääkään. Uskomatonta.</p> <p>Ptyi, hävetkää, jos osaatte. #terestroika<br /><br />Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" target="_blank">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti" target="_blank">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti" target="_blank">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/" target="_blank">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" target="_blank">INSTA (vapaa-aika)</a></p> <p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006099797.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006099797.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006099797.html</a></p> <p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba4b48f6-6fd3-4597-9126-8d1edc16f1cd" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba4b48f6-6fd3-4597-9126-8d1edc16f1cd">https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba4b48f6-6fd3-4597-9126-8d1edc16f1cd</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasemmistopuolueet myivät suomalaisen demokratian ennätysvauhtia omille vaalirahoittajilleen ja etujärjestöilleen. Temppu on täysin avoimessa härskiydessään poikkeuksellinen puolueilta, jotka viimeisen neljä vuotta huusivat hallituksen muka kävelevän yksityisen sektorin talutusnuorassa ja myyvän Suomea omille bisneskumppaneilleen.

Ensimmäisen neuvottelupäivän päätteeksi työelämän kehittämisestä vastaava ryhmä luovutettiin SDP:n mandaatilla ammattiliittojen, kuten SAK:n, Akavan ja JHL:n, johtajien käsiin. SDP:n puheenjohtajistoon kuuluvat ex-AY-johtajat Antti Rinne ja Antti Lindtman lienevät näin maksaneet osan veloistaan Hakaniemen AY-veljille. Mutta lisää on tulossa, voitte olla varmoja.

Epäinhimillisestä oikeistopolitiikasta kurkku suorana huutaneet Vihreät taas puolustivat oikeusvaltiota kultapoikansa Pekka Haaviston johdolla, antaen vaikuttajatoimisto Milttonin osakkaalle Elina Moisiolle paikan hallitusohjelman sorvaajana. Sattumoisin Moisio on työskennellyt aikoinaan Ville Niinistön sekä Anni Sinnemäen erityisavustajana. Näiden nimien myötä ei ole vaikeaa nähdä, että Vihreiden ykkösvitjalle korruptio on ennemminkin elämäntapa kuin katumukseen ja itsereflektioon johtava lipsahdus.

Ja muut hallitusohjelmaa sorvaavat puolueet tietysti suoraselkäisesti hyväksyvät tällaisen avoimen korruption, koska vallanhimo tukahduttaa moraalin ja ymmärryksen demokratian perusperiaatteista.

Uskokaa rakkaat ystävät, korruptio ei muutu enää paljon tämän näkyvämmäksi. Oikeudenmukaisuudesta ja demokratiakehityksestä valtavaa meteliä pitänyt poliittinen vasemmisto myi eduskunnalle kuuluvan vallan ulkoparlamentaarisille toimijoille, vaalirahoittajilleen ja eturyhmäjohtajille, jo ennen kuin uusi eduskunta on istunut päivääkään. Uskomatonta.

Ptyi, hävetkää, jos osaatte. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006099797.html

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba4b48f6-6fd3-4597-9126-8d1edc16f1cd

]]>
59 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275771-avointa-korruptiota-hallitusohjelmaneuvotteluissa-quo-vadis-vasemmisto#comments Hallitusohjelma Korruptio Miltton SDP Vihreät Fri, 10 May 2019 06:18:08 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275771-avointa-korruptiota-hallitusohjelmaneuvotteluissa-quo-vadis-vasemmisto
Kansanrintamahallituksen muodostamien alkaa huomenna, jos keskusta suostuu http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275623-kansanrintamahallitus-syntyy-huomenna-jos-keskusta-suostuu <p>Vaalitulos oli siksi tasainen, että hallitustunnustelijan roolista ei tullut helppoa. Tämän päivän tietojen mukaan arvioin, että uutta kansanrintamahallitusta aletaan koota huomenna, mikäli keskusta siihen suostuu. Tämä tuli selkeästi esiin Antti Rinteen tämän päivän kommenteista. Hän suostutteli keskustaa mukaan hallitukseensa.&nbsp; Eli kansanrintamahallituksen avaimet ovatkin nyt keskustan käsissä.</p> <p>Vaalien aikaan tuskin kukaan olisi voinut ajatella, että seuraavan hallituksen muodostamisen avaimet olisivat vaalien suurimman häviäjän käsissä? Kovin helppoa tämä asetelma ei ole keskustallakaan? Puolue voi tähän ratkaisuun jopa hajota.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalitulos oli siksi tasainen, että hallitustunnustelijan roolista ei tullut helppoa. Tämän päivän tietojen mukaan arvioin, että uutta kansanrintamahallitusta aletaan koota huomenna, mikäli keskusta siihen suostuu. Tämä tuli selkeästi esiin Antti Rinteen tämän päivän kommenteista. Hän suostutteli keskustaa mukaan hallitukseensa.  Eli kansanrintamahallituksen avaimet ovatkin nyt keskustan käsissä.

Vaalien aikaan tuskin kukaan olisi voinut ajatella, että seuraavan hallituksen muodostamisen avaimet olisivat vaalien suurimman häviäjän käsissä? Kovin helppoa tämä asetelma ei ole keskustallakaan? Puolue voi tähän ratkaisuun jopa hajota.

 

 

]]>
62 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275623-kansanrintamahallitus-syntyy-huomenna-jos-keskusta-suostuu#comments Keskusta RKP SDP Vasemmisto Vihreät Tue, 07 May 2019 15:13:53 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275623-kansanrintamahallitus-syntyy-huomenna-jos-keskusta-suostuu
Vaalianalyysi, se oikea! Ja tämä on taivaan tosi http://seppolappalainenkoti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275360-vaalianalyysi-se-oikea-ja-tama-on-taivaan-tosi <p>&nbsp;</p><p>Eduskuntavaalit 2019 ja kuntavaalit 2017 kertovat sen oikean puolueiden kannatusgallupin. Perussuomalaiset saavuttivat eduskuntavaaleissa todella ison jytkyn. Valemedia Yle:n vaali-illan ennusteiden hehkutus ja rummutus vihreiden vaalivoitosta meni täysin pieleen, puolue vihreät koki selvän tappion.&nbsp;</p><p>Perusuomalaisten kannatus nousi kuntavaalien (2017) 8,9 prosentista eduskuntavaalien (2019) 17,5 prosenttiin. Nousua jopa 8,6 %.</p><p>Vihreiden kannatus romahti kuntavaalien (2017) 12,5 prosentista eduskuntavaalien (2019) 11,5 prosenttiin.</p><p>Vihreät havittelivat ennen eduskuntavaaleja jopa pääsystä pääministeripuolueeksi, toisin kävi. Valitettavasti vaaleissa häviäjät ovat politiikassaan epäonnistujia ja kuuluvat ehdottomasti oppositioon eikä hallitukseen.</p><p>Perussuomalaisten huima kannatuksen nousu selittyy seteliselkärankaisten vaalikikkailijoiden pakko syrjäytymisellä puolueesta että sen johdosta, tällä vallanvaihdolla perussuomalaiset tekivät poliittista historiaa toteuttamalla oikeasti kansan ja jäsenistön tahdon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Eduskuntavaalit 2019 ja kuntavaalit 2017 kertovat sen oikean puolueiden kannatusgallupin. Perussuomalaiset saavuttivat eduskuntavaaleissa todella ison jytkyn. Valemedia Yle:n vaali-illan ennusteiden hehkutus ja rummutus vihreiden vaalivoitosta meni täysin pieleen, puolue vihreät koki selvän tappion. 

Perusuomalaisten kannatus nousi kuntavaalien (2017) 8,9 prosentista eduskuntavaalien (2019) 17,5 prosenttiin. Nousua jopa 8,6 %.

Vihreiden kannatus romahti kuntavaalien (2017) 12,5 prosentista eduskuntavaalien (2019) 11,5 prosenttiin.

Vihreät havittelivat ennen eduskuntavaaleja jopa pääsystä pääministeripuolueeksi, toisin kävi. Valitettavasti vaaleissa häviäjät ovat politiikassaan epäonnistujia ja kuuluvat ehdottomasti oppositioon eikä hallitukseen.

Perussuomalaisten huima kannatuksen nousu selittyy seteliselkärankaisten vaalikikkailijoiden pakko syrjäytymisellä puolueesta että sen johdosta, tällä vallanvaihdolla perussuomalaiset tekivät poliittista historiaa toteuttamalla oikeasti kansan ja jäsenistön tahdon.

]]>
1 http://seppolappalainenkoti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275360-vaalianalyysi-se-oikea-ja-tama-on-taivaan-tosi#comments Eduskuntavaalit 2019 Perussuomalaiset Vihreät Thu, 02 May 2019 07:31:49 +0000 Seppo Lappalainen http://seppolappalainenkoti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275360-vaalianalyysi-se-oikea-ja-tama-on-taivaan-tosi
Rinne ja Haavisto vaalien jälkeen http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275343-rinne-ja-haavisto-vaalien-jalkeen <p><strong>Rinne julkaisi 11-osaisen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10756019">kysymyslistan</a>. Alku oli mielenkiintoinen, kaksi ensimmäistä kysymystä eivät oikeastaan koskeneet suomalaisia. Haavisto ja Vihreät käänsivät kelkkansa 2 viikkoa vaalien jälkeen.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>SDP. </strong></em>Rinne: <em>Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen?</em></p><p>Ilmeisesti maailmanhallituksen pääministeriksi pyrkivän Rinteen johdolla Suomi pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Yksinhän emme päästöttömyydellämme maailmaa pelasta, joten vaihtoehdoksi jää, että ministerimme matkasaarnaavat ilmastosta neljä vuotta maailmalla. Se aika ollaan poissa Suomesta ja suomalaisten asioiden hoidosta. Ymmärrän sen, että ilmasto tuntuu tärkeimmältä asialta mutta onko se Suomen hallituksen ykkösasia, jos ei sen hoito kuitenkaan ole hallituksen vallassa?</p><p>Lisäksi SDP on tekemässä Suomesta hiilineutraalia 16 vuodessa. Ainakaan pelkkiä päästöjä vähentämällä ennuste ei ole hyvä: viimeisen kymmenen vuoden aikana <a href="https://findikaattori.fi/fi/87">päästöt ovat laskeneet</a> vajaan kolmanneksen ja sama määrällinen tahti tarkoittaisi kymmenen vuoden päästä päästöjen olevan noin puolet nykyisestä. Suurin osa päästöistä (n. 70 %) syntyy energiantuotannosta ja jos sieltä napataan kaukolämpö tarkasteluun, huomataan suomalaisten kaukolämmitettävien <a href="https://energia.fi/files/2949/Kaukolampotilasto_2017.pdf">rakennusten lämmönkulutuksen</a> laskeneen viidenneksen 2000-luvulla. Suomessa ei siis ole vapaamatkustettu vaan tehostettu energiankäyttöä. Voi arvella saman onnistuvan vuoteen 2035 mennessä. Jos muu energiankulutus päästöineen kehittyy suhteessa samoin, demarien hiilineutraalisuus jää kauas tavoitteestaan. On tietysti hyvä olla kovia tavoitteita. Huonoa on tehdä tyhmiä päätöksiä kovien tavoitteiden takia.</p><p>Toisessa kysymysosiossa vuorossa olivat EU, ulkopolitiikka, Afrikka ja kehitysyhteistyö. Edelleen siis huomio rajojemme ulkopuolella. EU sentään voi vaikuttaa kansalaisiimme.</p><p>Kysymysten järjestys hämmensi. Oletan, että ensimmäisiksi kysymyksiksi laitetaan tärkeimmät asiat. Nyt kärjessä ovat Suomen ulkopuoliset asiat. Tämä on mielenkiintoista myös siksi, että ainakin minusta on pitkään tuntunut ministerien usein olevan kiinnostuneempia maailman, eikä Suomen parantamisesta. Sellaisten ihmisten tulisi hakeutua kiinnostustaan vastaaviin hommiin, eikä Suomen eduskuntaan. Kuka hoitaa meidän suomalaisten asioita? Jos ei ongelmia ole ennenkään hoidettu kuntoon, niin entäs nyt jos tärkeimmiksi asioiksi nähdään Suomen ulkopuoliset ongelmat? Pitäisikö perustaa erillinen &quot;sisäasiain&quot; hallitus hoitamaan Suomen asioita? (sarkasmia)</p><p>Muuten Rinteen listassa ei ollut mitään yllätyksiä. Kysymysten aiheet ovat tuttuja julkisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Vihreät. </strong></em>Muistan elävästi, kun vaalitentissä vihreiden Pekka Haavisto ylipuhuu Jussi Halla-ahoa ilmastotavoitteiden taakse sillä, että satsataan suomalaiseen ilmastoa auttavaan tekniikkaan. Meni kaksi viikkoa ohi vaalien ja ääni kellossa oli tämä:</p><p><em>Siksi suunnitteilla olevia lukuisia uusia jättisellutehtaita on vaikea mahduttaa Suomeen, jos otamme ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden torjunnan tosissaan.</em></p><p>Tehtaat tuottavat bioenergiaa reilusti yli tarpeensa. <a href="https://www.metsafibre.com/fi/yhtio/Tuotantolaitokset/Biotuotetehdas/Pages/mika-biotuotetehdas.aspx#">Äänekosken tehdas</a> lisäsi bioenergian osuutta Suomessa 2 %-yksikköä. Tuotteet ovat itsessään &quot;luomua&quot; ja yhä enemmän sellua käytetään pakkauksiin korvaamaan muovia ja metallia. Käyttökohteita on monia muitakin, aivan uusia sovelluksia syntyy ja tyypillisesti ne ovat ekologisia vaihtoehtoja. Tehtaat siis edistävät fossiilisista materiaaleista luopumista ja ovat siten juuri sitä mitä Haavisto Halla-aholle tuputti tentissä. Mutta nyt se ei käy, koska se ei käy.</p><p>&nbsp;</p><p>Metsät eivät varmasti monimuotoistu sellutehtaiden lisääntyessä, se on varmasti totta. Onko se sitten syy jättää ne rakentamatta? On myös toki teoriassa mahdollista, että tehtaat tuhoavat itsensä hakkuuttamalla Suomesta metsät. Jokainen voi miettiä sen todennäköisyyttä. Se ei ole asiaa tuntemattomien ja sivusta katsovien poliitikoiden hallitusneuvotteluvääntöä mutta arvatenkin siitä sitten väännetään. Vihreä politiikka näytti todellisen luontonsa. Puheet suomalaisista tuotteista maailmaa pelastamaan olivatkin vain puheita. Se ideologia oli rakennettu pinnallisten myyntipuheiden varaan, eikä kestänyt kahta viikkoa ja ensimmäistä ristiriitaa vaalien jälkeen.</p><p>&nbsp;</p><p>-</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Pienenä knoppitietona: suomalaiset ovat kerran hakanneet itseltään metsät ja kaataneet sillä bisneksensä. 1800-luvulla puulaivaa meni sen minkä Pohjanmaan telakat rakentaa ehtivät. Homma tyrehtyi, kun metsät oli kaadettu seudulta. Siihen aikaan ei puuta voitu kannattavasti kuljettaa maakuntaa kauempaa. Onko se esimerkki siitä, että nyt tehdään sama virhe? Ei varmasti, kuten ei monia muitakaan 1800-luvun virheitä enää tehdä.<br /><br /><em>Päivitetty 21:00, lisätty toinen kappale (hiilineutraaliudesta)</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rinne julkaisi 11-osaisen kysymyslistan. Alku oli mielenkiintoinen, kaksi ensimmäistä kysymystä eivät oikeastaan koskeneet suomalaisia. Haavisto ja Vihreät käänsivät kelkkansa 2 viikkoa vaalien jälkeen.

 

SDP. Rinne: Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen?

Ilmeisesti maailmanhallituksen pääministeriksi pyrkivän Rinteen johdolla Suomi pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Yksinhän emme päästöttömyydellämme maailmaa pelasta, joten vaihtoehdoksi jää, että ministerimme matkasaarnaavat ilmastosta neljä vuotta maailmalla. Se aika ollaan poissa Suomesta ja suomalaisten asioiden hoidosta. Ymmärrän sen, että ilmasto tuntuu tärkeimmältä asialta mutta onko se Suomen hallituksen ykkösasia, jos ei sen hoito kuitenkaan ole hallituksen vallassa?

Lisäksi SDP on tekemässä Suomesta hiilineutraalia 16 vuodessa. Ainakaan pelkkiä päästöjä vähentämällä ennuste ei ole hyvä: viimeisen kymmenen vuoden aikana päästöt ovat laskeneet vajaan kolmanneksen ja sama määrällinen tahti tarkoittaisi kymmenen vuoden päästä päästöjen olevan noin puolet nykyisestä. Suurin osa päästöistä (n. 70 %) syntyy energiantuotannosta ja jos sieltä napataan kaukolämpö tarkasteluun, huomataan suomalaisten kaukolämmitettävien rakennusten lämmönkulutuksen laskeneen viidenneksen 2000-luvulla. Suomessa ei siis ole vapaamatkustettu vaan tehostettu energiankäyttöä. Voi arvella saman onnistuvan vuoteen 2035 mennessä. Jos muu energiankulutus päästöineen kehittyy suhteessa samoin, demarien hiilineutraalisuus jää kauas tavoitteestaan. On tietysti hyvä olla kovia tavoitteita. Huonoa on tehdä tyhmiä päätöksiä kovien tavoitteiden takia.

Toisessa kysymysosiossa vuorossa olivat EU, ulkopolitiikka, Afrikka ja kehitysyhteistyö. Edelleen siis huomio rajojemme ulkopuolella. EU sentään voi vaikuttaa kansalaisiimme.

Kysymysten järjestys hämmensi. Oletan, että ensimmäisiksi kysymyksiksi laitetaan tärkeimmät asiat. Nyt kärjessä ovat Suomen ulkopuoliset asiat. Tämä on mielenkiintoista myös siksi, että ainakin minusta on pitkään tuntunut ministerien usein olevan kiinnostuneempia maailman, eikä Suomen parantamisesta. Sellaisten ihmisten tulisi hakeutua kiinnostustaan vastaaviin hommiin, eikä Suomen eduskuntaan. Kuka hoitaa meidän suomalaisten asioita? Jos ei ongelmia ole ennenkään hoidettu kuntoon, niin entäs nyt jos tärkeimmiksi asioiksi nähdään Suomen ulkopuoliset ongelmat? Pitäisikö perustaa erillinen "sisäasiain" hallitus hoitamaan Suomen asioita? (sarkasmia)

Muuten Rinteen listassa ei ollut mitään yllätyksiä. Kysymysten aiheet ovat tuttuja julkisuudesta.

 

Vihreät. Muistan elävästi, kun vaalitentissä vihreiden Pekka Haavisto ylipuhuu Jussi Halla-ahoa ilmastotavoitteiden taakse sillä, että satsataan suomalaiseen ilmastoa auttavaan tekniikkaan. Meni kaksi viikkoa ohi vaalien ja ääni kellossa oli tämä:

Siksi suunnitteilla olevia lukuisia uusia jättisellutehtaita on vaikea mahduttaa Suomeen, jos otamme ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden torjunnan tosissaan.

Tehtaat tuottavat bioenergiaa reilusti yli tarpeensa. Äänekosken tehdas lisäsi bioenergian osuutta Suomessa 2 %-yksikköä. Tuotteet ovat itsessään "luomua" ja yhä enemmän sellua käytetään pakkauksiin korvaamaan muovia ja metallia. Käyttökohteita on monia muitakin, aivan uusia sovelluksia syntyy ja tyypillisesti ne ovat ekologisia vaihtoehtoja. Tehtaat siis edistävät fossiilisista materiaaleista luopumista ja ovat siten juuri sitä mitä Haavisto Halla-aholle tuputti tentissä. Mutta nyt se ei käy, koska se ei käy.

 

Metsät eivät varmasti monimuotoistu sellutehtaiden lisääntyessä, se on varmasti totta. Onko se sitten syy jättää ne rakentamatta? On myös toki teoriassa mahdollista, että tehtaat tuhoavat itsensä hakkuuttamalla Suomesta metsät. Jokainen voi miettiä sen todennäköisyyttä. Se ei ole asiaa tuntemattomien ja sivusta katsovien poliitikoiden hallitusneuvotteluvääntöä mutta arvatenkin siitä sitten väännetään. Vihreä politiikka näytti todellisen luontonsa. Puheet suomalaisista tuotteista maailmaa pelastamaan olivatkin vain puheita. Se ideologia oli rakennettu pinnallisten myyntipuheiden varaan, eikä kestänyt kahta viikkoa ja ensimmäistä ristiriitaa vaalien jälkeen.

 

-

 

PS. Pienenä knoppitietona: suomalaiset ovat kerran hakanneet itseltään metsät ja kaataneet sillä bisneksensä. 1800-luvulla puulaivaa meni sen minkä Pohjanmaan telakat rakentaa ehtivät. Homma tyrehtyi, kun metsät oli kaadettu seudulta. Siihen aikaan ei puuta voitu kannattavasti kuljettaa maakuntaa kauempaa. Onko se esimerkki siitä, että nyt tehdään sama virhe? Ei varmasti, kuten ei monia muitakaan 1800-luvun virheitä enää tehdä.

Päivitetty 21:00, lisätty toinen kappale (hiilineutraaliudesta)

]]>
6 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275343-rinne-ja-haavisto-vaalien-jalkeen#comments Hallitusneuvottelut 2019 SDP Vihreät Wed, 01 May 2019 17:33:21 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275343-rinne-ja-haavisto-vaalien-jalkeen
Populismi törmää todellisuuteen http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275280-populismi-tormaa-todellisuuteen <p>J</p><p>Jess! Hyviä uutisia. Koko kevät on puhuttu ilmastopolitiikkaa, ja nyt alkaa tapahtua.&nbsp;</p><p>Kohta Olkiluoto kolmonen jauhaa sähköä, ja tuolta yhdeltä vaivaiselta pikku saarelta tulee kolmannes Suomen sähköstä, ja samalla saarella hallitaan myös polttoaineen loppusijoitus. Me olemme hyviä täällä pohjan perukoilla.&nbsp;</p><p>Se on Suomen suurin yksittäinen ilmastoteko. Päästötöntä energiaa ja ilmanlaadultaan puhdasta. Ei mitään syöttötariffein tuettua nappikauppaa, jossa varavoima nollaa saavutettua ilmastohyötyä, niin kuin tuulivoimassa on valitettavan usein käynyt, ja josta energiantuotannon päästöjään kasvattanut Saksa on tullut tunnetuksi.&nbsp;</p><p>Mutta kyllä sitä vastustettiin! Tiedätte ketkä.&nbsp;</p><p>Hei, otetaan toinen hyvä uutinen. Metsä-Group kaavailee&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/27042019/art-2000006084740.html">maailman edistyksellisintä sellutehdasta Kemiin</a>. Vanha tehdas korvattaisiin kokonaan uudella. Lähes 3000 ihmistä pohjoisessa saisi töitä. Logistiikka olisi kunnossa. Kasvunäkymät avautuisivat monenlaisille biotuotteille ja tulevaisuuden puutuotteiden hautomoille.</p><p>Mutta sitä vastustetaan! Tiedätte ketkä. Ne jotka eivät näe metsää puulta.&nbsp;</p><p>Tuo vanha suomalainen sanonta yritti vihjata, että kokonaisuus ja iso kuva kannattaisi ottaa huomioon.&nbsp;</p><p>Toivottavasti tämä panee mietteliääksi ne, jotka luulivat, että vihreällä politiikalla pelastetaan ilmasto. Juuri sitä sillä poliitikalla ei tehdä. Sillä poseerataan, moralisoidaan ja hyvesignaloidaan, mutta jos ehdotat tehokkaita teknologiaan perustuvia keinoja päästöjen leikkaamiseksi, pilaat moraalileikin. Ei tämä niin helppoa saa olla.&nbsp;</p><p>Sanotaan se sitten cityvihreän kielellä. Sama kuin tuhannet dieselbussit vaihdettaisiin tuhansiin kaasu- tai sähköbusseihin. Ja jostain syystä ei vain saisi.&nbsp;</p><p>Kuten ympäristönsuojelun emeritusprofessori&nbsp;<strong>Pekka Kauppi</strong>&nbsp;toi esiin,&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/28042019/art-2000006086256.html">hanke tietää parempaa ilmastopolitiikkaa.</a>&nbsp;Uudet tehtaat tuottaisivat valtakunnan verkkoon uusiutuvaa sähköä arviolta kaksi kertaa enemmän kuin Imatrankoski, jossa toimii maamme suurin vesivoimalaitos. Tehtaiden tuotteet auttavat korvaamaan muovia ja muita valmisteita, joiden tekemiseen tarvitaan fossiilisia energiavaroja. Uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat maailmanmarkkinoilla tilaa vanhanaikaiselta ja saastuttavalta tuotannolta. Puun alkuperä voidaan tietää ja varmistaa kestävästi käytetyksi.&nbsp;</p><p>Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja&nbsp;<strong>Krista Mikkonen</strong>&nbsp;<a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/04/krista-mikkonen-ilmastopolitiikan-tulee-asettaa-raamit-taloudelle">totesi yksikantaan, että &ldquo;hakkuiden lisääminen ei ole kestävää</a>&nbsp;&ndash; ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta.&rdquo; Mikkosen mukaan &ldquo;metsäteollisuudella ei ole erioikeutta olla välittämättä ilmastonmuutoksen torjunnasta&rdquo;.&nbsp;</p><p>Tämä oli ehkä kaikkein röyhkeintä.&nbsp;</p><p>Mikkosen näkemys on erikoinen siinä valossa, että juuri metsäteollisuus on ollut ilmastotalkoissa yksi parhaista ja esimerkiksi energiatehokkaan, ilmastoystävällisen kaukolämmön mahdollistajana kylmässä Suomessa tehnyt merkittäviä ilmastotekoja jo vuosikymmeniä. Uusien investointien myötä se yhä vain vähentää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Samoin kestävässä, ympäristöjärjestöjen näkemysten mukaan sertifioidussa metsänhoidossa metsäteollisuus on ollut keskeinen veturi.&nbsp;</p><p>Tätä on kun vihreä populismi törmää todellisuuteen. Köyhyystutkijan pian johtama puolue venkoilee puhtaita työpaikkoja vastaan, koska se ei sovi tanssiaskeleisiin.&nbsp;</p><p>Tämän vuoksi olen itse ajanut sellaista ilmastopolitiikkaa, joka ei juuttuisi yksittäisen maan päästöihin vaan jonka pohjana olisivat päästöt tuotantotonnia kohti. Vain puhtaimman tuotannon suosimisella olisi globaalia merkitystä, ei sillä missä päästöjen leikkaus tapahtuu. Jos Suomi tekee maailman puhtainta terästä ja maailman puhtainta sellua, se tekee juuri niin kuin pitääkin, ja siitä ei pitäisi syytellä.&nbsp;</p><p>Iloista ja aurinkoista Vappua!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> J

Jess! Hyviä uutisia. Koko kevät on puhuttu ilmastopolitiikkaa, ja nyt alkaa tapahtua. 

Kohta Olkiluoto kolmonen jauhaa sähköä, ja tuolta yhdeltä vaivaiselta pikku saarelta tulee kolmannes Suomen sähköstä, ja samalla saarella hallitaan myös polttoaineen loppusijoitus. Me olemme hyviä täällä pohjan perukoilla. 

Se on Suomen suurin yksittäinen ilmastoteko. Päästötöntä energiaa ja ilmanlaadultaan puhdasta. Ei mitään syöttötariffein tuettua nappikauppaa, jossa varavoima nollaa saavutettua ilmastohyötyä, niin kuin tuulivoimassa on valitettavan usein käynyt, ja josta energiantuotannon päästöjään kasvattanut Saksa on tullut tunnetuksi. 

Mutta kyllä sitä vastustettiin! Tiedätte ketkä. 

Hei, otetaan toinen hyvä uutinen. Metsä-Group kaavailee maailman edistyksellisintä sellutehdasta Kemiin. Vanha tehdas korvattaisiin kokonaan uudella. Lähes 3000 ihmistä pohjoisessa saisi töitä. Logistiikka olisi kunnossa. Kasvunäkymät avautuisivat monenlaisille biotuotteille ja tulevaisuuden puutuotteiden hautomoille.

Mutta sitä vastustetaan! Tiedätte ketkä. Ne jotka eivät näe metsää puulta. 

Tuo vanha suomalainen sanonta yritti vihjata, että kokonaisuus ja iso kuva kannattaisi ottaa huomioon. 

Toivottavasti tämä panee mietteliääksi ne, jotka luulivat, että vihreällä politiikalla pelastetaan ilmasto. Juuri sitä sillä poliitikalla ei tehdä. Sillä poseerataan, moralisoidaan ja hyvesignaloidaan, mutta jos ehdotat tehokkaita teknologiaan perustuvia keinoja päästöjen leikkaamiseksi, pilaat moraalileikin. Ei tämä niin helppoa saa olla. 

Sanotaan se sitten cityvihreän kielellä. Sama kuin tuhannet dieselbussit vaihdettaisiin tuhansiin kaasu- tai sähköbusseihin. Ja jostain syystä ei vain saisi. 

Kuten ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi toi esiin, hanke tietää parempaa ilmastopolitiikkaa. Uudet tehtaat tuottaisivat valtakunnan verkkoon uusiutuvaa sähköä arviolta kaksi kertaa enemmän kuin Imatrankoski, jossa toimii maamme suurin vesivoimalaitos. Tehtaiden tuotteet auttavat korvaamaan muovia ja muita valmisteita, joiden tekemiseen tarvitaan fossiilisia energiavaroja. Uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat maailmanmarkkinoilla tilaa vanhanaikaiselta ja saastuttavalta tuotannolta. Puun alkuperä voidaan tietää ja varmistaa kestävästi käytetyksi. 

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen totesi yksikantaan, että “hakkuiden lisääminen ei ole kestävää – ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta.” Mikkosen mukaan “metsäteollisuudella ei ole erioikeutta olla välittämättä ilmastonmuutoksen torjunnasta”. 

Tämä oli ehkä kaikkein röyhkeintä. 

Mikkosen näkemys on erikoinen siinä valossa, että juuri metsäteollisuus on ollut ilmastotalkoissa yksi parhaista ja esimerkiksi energiatehokkaan, ilmastoystävällisen kaukolämmön mahdollistajana kylmässä Suomessa tehnyt merkittäviä ilmastotekoja jo vuosikymmeniä. Uusien investointien myötä se yhä vain vähentää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Samoin kestävässä, ympäristöjärjestöjen näkemysten mukaan sertifioidussa metsänhoidossa metsäteollisuus on ollut keskeinen veturi. 

Tätä on kun vihreä populismi törmää todellisuuteen. Köyhyystutkijan pian johtama puolue venkoilee puhtaita työpaikkoja vastaan, koska se ei sovi tanssiaskeleisiin. 

Tämän vuoksi olen itse ajanut sellaista ilmastopolitiikkaa, joka ei juuttuisi yksittäisen maan päästöihin vaan jonka pohjana olisivat päästöt tuotantotonnia kohti. Vain puhtaimman tuotannon suosimisella olisi globaalia merkitystä, ei sillä missä päästöjen leikkaus tapahtuu. Jos Suomi tekee maailman puhtainta terästä ja maailman puhtainta sellua, se tekee juuri niin kuin pitääkin, ja siitä ei pitäisi syytellä. 

Iloista ja aurinkoista Vappua!

]]>
37 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275280-populismi-tormaa-todellisuuteen#comments Ilmastopolitiikka Populismi Vihreät Tue, 30 Apr 2019 11:49:43 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275280-populismi-tormaa-todellisuuteen
Uuden enemmistöhallituksen muodostamisesta http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274824-uuden-enemmistohallituksen-muodostamisesta <p>Uuden enemmistöhallituksen muodostaminen ei ole tulevalle hallituksenmuodostaja Antti Rinteelle mikään läpihuutojuttu. Tämän takaavat ennätyksellisen tasainen vaalitulos, sekä vaalien voittajan SDP:n saama vaatimaton ääniosuus 17,7% vaaleissa. Vaihtoehtoja vähentää myös muiden puolueiden ilmituomat kannat perussuomalaisten &quot;arvoista&quot;. Painetta lisää vielä Suomen heinäkuun alussa alkava Euroopan unionin puheenjohtajuus.</p><p>SDP joutuu näinollen hakemaan tukea joko kokoomuksesta tai keskustasta. Samalla näille tarjoutuu aikamoinen pelin paikka. Rinteen tilannetta ei paranna myöskään keskustan puoluehallituksen vaalien jälkeinen lausuma siitä, että äänestäjät ovat osoittaneet keskustalle tien oppositioon.</p><p>Jäljelle jäävät oikeastaan ainoastaan jonkinlainen sinipunahallitus, SDP, kokoomus ja vihreät RKP. Toinen vaihtoehto on kansanrintamahallitus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Näitä voidaan tietysti täydentää vaikkapa KD:llä. Valitsi sitten Rinne näistä kumman tahansa, joutuvat useat puolueet unohtamaan joukon vaalilupauksistaan.</p><p>Itse pidän näistä kahdesta vaihtoehdosta sinipunavaihtoehtoa parempana ajatellen Suomen tulevaa velkaantumiskehitystä ja jo vallitsevaa kestävyysvajetta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden enemmistöhallituksen muodostaminen ei ole tulevalle hallituksenmuodostaja Antti Rinteelle mikään läpihuutojuttu. Tämän takaavat ennätyksellisen tasainen vaalitulos, sekä vaalien voittajan SDP:n saama vaatimaton ääniosuus 17,7% vaaleissa. Vaihtoehtoja vähentää myös muiden puolueiden ilmituomat kannat perussuomalaisten "arvoista". Painetta lisää vielä Suomen heinäkuun alussa alkava Euroopan unionin puheenjohtajuus.

SDP joutuu näinollen hakemaan tukea joko kokoomuksesta tai keskustasta. Samalla näille tarjoutuu aikamoinen pelin paikka. Rinteen tilannetta ei paranna myöskään keskustan puoluehallituksen vaalien jälkeinen lausuma siitä, että äänestäjät ovat osoittaneet keskustalle tien oppositioon.

Jäljelle jäävät oikeastaan ainoastaan jonkinlainen sinipunahallitus, SDP, kokoomus ja vihreät RKP. Toinen vaihtoehto on kansanrintamahallitus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Näitä voidaan tietysti täydentää vaikkapa KD:llä. Valitsi sitten Rinne näistä kumman tahansa, joutuvat useat puolueet unohtamaan joukon vaalilupauksistaan.

Itse pidän näistä kahdesta vaihtoehdosta sinipunavaihtoehtoa parempana ajatellen Suomen tulevaa velkaantumiskehitystä ja jo vallitsevaa kestävyysvajetta.

]]>
151 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274824-uuden-enemmistohallituksen-muodostamisesta#comments Kotimaa Enemmistöhallitus Kokoomus RKP SDP Vihreät Sat, 20 Apr 2019 10:30:37 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274824-uuden-enemmistohallituksen-muodostamisesta
Vihreät ovat nyt ylivoimaisesti eduskunnan epätasa-arvoisin puolue http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274665-vihreat-ovat-nyt-ylivoimaisesti-eduskunnan-epatasa-arvoisin-puolue <p>Suomalaisessa lainsäädännössä tasa-arvolla tarkoitetaan pääasiassa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolain (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609"><u>Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 8.8.1986/609</u></a>) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän ehkäisystä on puolestaan säädetty yhdenvertaisuuslaissa (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325"><u>Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014</u></a>).</p><p>Tasa-arvolain 4 a &sect;:n kirjauksen mukaan julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.</p><p>Tuo 40 prosentin pyrkimys on otettu miesten ja naisten tasa-arvoa kuvaavaksi lukuarvoksi myös muussa poliittisessa toiminnassa. Jos valittuja kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja ei olisi vähintään 40 prosenttia molemmista sukupuolista, niin ainakin puolueiden asettamia ehdokkaita tulisi olla.</p><p>Kansan äänestyskäyttäytymistä ei kuitenkaan voida kiintiöidä. Kansa äänestää niin kuin äänestää.</p><p>40 prosentin rajasta on kuitenkin muodostunut jonkinmoinen mantra tasa-arvolle, vaikka lukuarvolla ei ole mitään tekemistä sukupuolen yhdenvertaisuuden kanssa.</p><p>No, puolueet ovat noin tasa-arvoasian muotoilleet 40 prosentilla. Tuon luvun mukaan tämäkin kirjoitus on laadittu, vaikka en siihen omia ajatuksiani erityisemmin perusta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Pekka Haavisto kampanjastartissa: Eduskuntavaalit ovat ilmaston, koulutuksen ja <u>tasa-arvon vaalit</u></em>&rdquo; (<a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/01/pekka-haavisto-kampanjastartissa-eduskuntavaalit-ovat-ilmaston-koulutuksen-tasa-arvon-vaalit"><u>Vihreät 26.1.2019</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Uskon, että tasa-arvoisemman Suomen rakentamista auttaisi se, jos myös hallituksen kokoonpano muuttuisi heijastamaan pyrkimystä <u>sukupuolten väliseen tasa-arvoon</u>. Mielestäni seuraavan hallituksen, joka tulee olemaan myös 2020-luvun ensimmäinen hallitus, <u>täytyy koostua puoliksi naisista</u>. Jos Vihreillä on tilaisuus tähän hallituksen osapuolena vaikuttaa, sitoudumme siihen, että oma ministeriryhmämme näin myös muodostetaan.</em>&rdquo;, totesi puheenjohtaja Pekka Haavisto Vihreiden kampanjastartissa 26.1.2019.</p><p>Eduskuntavaalit olivat siis Vihreille naisten ja miesten tasa-arvon vaalit. Että miehet olisivat tasa-arvoisia naisten kanssa.</p><p>Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto oli sunnuntai-iltana kiitospuheessaan innoissaan Vihreiden kasvaneesta naiskansanedustajien määrästä. &thinsp;&rdquo;<em>Nämä olivat myös naisten vaalit.</em>&rdquo; Haavisto lausui kiitospuheessaan kannattajakuntansa edessä Tavastialla.</p><p>Vihreiden kansanedustaja Emma Kari oli aiemmin illalla nimennyt vaalit feminismin ja tasa-arvon vaalivoitoksi.</p><p>Vaalit eivät olleet ainakaan Vihreille tasa-arvon vaalivoitto. Kaukana siitä.</p><p>Vihreiden tasa-arvo on hyvin naisten tasa-arvoa, mutta huonosti miesten tasa-arvoa. Se Vihreiden tasa-arvosta, jota ei taida oikein enää olla näiden viimeisten eduskuntavaalien jälkeen.</p><p>Vihreiltä oli virhe formuloida vaalit tasa-arvon vaalivoitoksi, jos Vihreiden uusista kansanedustajista vain 15 prosenttia on miehiä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Vihreiden uusi eduskuntaryhmä on ylivoimaisesti eduskunnan epätasa-arvoisin. Kahdenkymmenen kansanedustajan ryhmässä on 17 naiskansanedustajaa ja vain kolme mieskansanedustajaa. 85 prosenttia Vihreiden eduskuntaryhmässä on naisia ja vain 15 prosenttia miehiä. 40 prosentin raja heikommin edustetulle sukupuolelle on Vihreissä nyt täyttä utopiaa.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kolmella mieskansanedustajalla tulee olemaan täysi työ edustaa 50 prosentin osuutta Vihreitä eduskunnan valiokunnissa ja muissa vastaavissa julkisen vallan hallinto- ja päätäntäelimissä.</p><p>Kansa äänestää niin kuin äänestää, mutta nyt Vihreillä tulee olemaan erityinen työsarka tasa-arvoisuuden saavuttamisessa. Kun Vihreiden eduskuntaryhmässä on nyt vain kolme miestä ja jos Vihreät onnistuisi pääsemään hallitukseen, jossa Vihreiden ministerien määrä olisi yli kuusi, Vihreät joutuisi etsimään seuraavaa miesministeriä eduskuntaryhmän ulkopuolelta.</p><p>Tuo edellinen kappale&nbsp;on todella utopiaa. Vihreiden ministerimäärä - jos hallitukseen pääsevät - tulisi olemaan kaukana kuudesta.</p><p>Kun katsotaan uuden eduskunnan muita puolueita, niin RKP ja Kristillisdemokraatit ovat kaikkein tasa-arvoisempia eduskuntaryhmän sukupuolijaon perusteella arvioituna. Kristillisdemokraateilla viidestä edustajasta kaksi on miehiä (40 %) ja RKP:llä yhdeksästä edustajasta viisi on miehiä (56 %). Nämä kaksi puoluetta eivät voisi olla tasa-arvoisempia parittoman edustajamäärän perusteella.</p><p>Vasemmistoliitolla 56 prosenttia kuudentoista edustajan eduskuntaryhmästä on naisia (9 N, 7 M). Vasemmistoliiton ryhmä oli siis vaaleissa yhden edustajan päässä täydellisestä 50/50-tasa-arvosta.</p><p>SDP:llä 40 edustajan ryhmästä miehet ovat vähemmistössä 45 prosentin osuudella, mutta miehet eivät vielä alita 40 prosentin rajaa (22 N, 18 M).</p><p>Kokoomuksella 38 edustajan ryhmästä naiset ovat vähemmistössä 39 prosentin osuudella, mutta naisten määrä vielä kutakuinkin 40 prosentin tuntumassa (15 N, 23 M).</p><p>Keskustalla ja Perussuomalaisilla on uudessa eduskunnassa hieman päälle 30 prosenttia naisia. Perusuomalaisilla 31 prosenttia (12 N, 27 M) ja keskustalla 32 prosenttia (10 N, 21 M).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Uuden eduskunnan epätasa-arvoisin puolue on siis ylivoimaisesti Vihreät.</p><p>Vihreät on epätasa-arvoisuudessa täysin omassa luokassaan, eikä toisella sukupuolella - siis miehillä - ole käytännössä mitään roolia, jos tasa-arvoa mitataan kansanedustajien sukupuolijakautumalla. Vihreiden tasa-arvoero seuraaviin puolueisiin on yli kaksinkertainen.</p><p>Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto: mitä Vihreät aikovat tehdä tasa-arvon toteutumiseksi myös Vihreässä puolueessa? Miten Vihreät aikoo varmistaa miesten tasa-arvon naisiin nähden?</p><p>Kansanedustaja Emma Kari totesi vaali-iltana vaalit feminismin vaalivoitoksi. Kari ilmoitti vaalit myös tasa-arvon vaalivoitoksi.</p><p>Kysyn Karilta, mikä kumman tasa-arvon vaalivoitto, jos uusista edustajista Vihreissä on vain 15 prosenttia miehiä?</p><p>Todella kaukana tasa-arvosta!</p><p>Vihreät joutuu tekemään nyt paljon työtä, jos haluavat miesten luottavan puolueeseensa.</p><p>Niin, mikäli he ylipäätään haluavat miesten luottavan puolueeseensa. Nyt puolueella on sen keskeisten edustajien suulla ilmaistuna feministipuolueen leima, jota äänestävät vain naiset.</p><p>Sitä saa, mitä tilaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisessa lainsäädännössä tasa-arvolla tarkoitetaan pääasiassa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolain (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 8.8.1986/609) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän ehkäisystä on puolestaan säädetty yhdenvertaisuuslaissa (Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014).

Tasa-arvolain 4 a §:n kirjauksen mukaan julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tuo 40 prosentin pyrkimys on otettu miesten ja naisten tasa-arvoa kuvaavaksi lukuarvoksi myös muussa poliittisessa toiminnassa. Jos valittuja kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja ei olisi vähintään 40 prosenttia molemmista sukupuolista, niin ainakin puolueiden asettamia ehdokkaita tulisi olla.

Kansan äänestyskäyttäytymistä ei kuitenkaan voida kiintiöidä. Kansa äänestää niin kuin äänestää.

40 prosentin rajasta on kuitenkin muodostunut jonkinmoinen mantra tasa-arvolle, vaikka lukuarvolla ei ole mitään tekemistä sukupuolen yhdenvertaisuuden kanssa.

No, puolueet ovat noin tasa-arvoasian muotoilleet 40 prosentilla. Tuon luvun mukaan tämäkin kirjoitus on laadittu, vaikka en siihen omia ajatuksiani erityisemmin perusta.

                                                                                            ****

Pekka Haavisto kampanjastartissa: Eduskuntavaalit ovat ilmaston, koulutuksen ja tasa-arvon vaalit” (Vihreät 26.1.2019).

Uskon, että tasa-arvoisemman Suomen rakentamista auttaisi se, jos myös hallituksen kokoonpano muuttuisi heijastamaan pyrkimystä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mielestäni seuraavan hallituksen, joka tulee olemaan myös 2020-luvun ensimmäinen hallitus, täytyy koostua puoliksi naisista. Jos Vihreillä on tilaisuus tähän hallituksen osapuolena vaikuttaa, sitoudumme siihen, että oma ministeriryhmämme näin myös muodostetaan.”, totesi puheenjohtaja Pekka Haavisto Vihreiden kampanjastartissa 26.1.2019.

Eduskuntavaalit olivat siis Vihreille naisten ja miesten tasa-arvon vaalit. Että miehet olisivat tasa-arvoisia naisten kanssa.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto oli sunnuntai-iltana kiitospuheessaan innoissaan Vihreiden kasvaneesta naiskansanedustajien määrästä.  ”Nämä olivat myös naisten vaalit.” Haavisto lausui kiitospuheessaan kannattajakuntansa edessä Tavastialla.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari oli aiemmin illalla nimennyt vaalit feminismin ja tasa-arvon vaalivoitoksi.

Vaalit eivät olleet ainakaan Vihreille tasa-arvon vaalivoitto. Kaukana siitä.

Vihreiden tasa-arvo on hyvin naisten tasa-arvoa, mutta huonosti miesten tasa-arvoa. Se Vihreiden tasa-arvosta, jota ei taida oikein enää olla näiden viimeisten eduskuntavaalien jälkeen.

Vihreiltä oli virhe formuloida vaalit tasa-arvon vaalivoitoksi, jos Vihreiden uusista kansanedustajista vain 15 prosenttia on miehiä.

                                                                                            ****

Vihreiden uusi eduskuntaryhmä on ylivoimaisesti eduskunnan epätasa-arvoisin. Kahdenkymmenen kansanedustajan ryhmässä on 17 naiskansanedustajaa ja vain kolme mieskansanedustajaa. 85 prosenttia Vihreiden eduskuntaryhmässä on naisia ja vain 15 prosenttia miehiä. 40 prosentin raja heikommin edustetulle sukupuolelle on Vihreissä nyt täyttä utopiaa.  

Kolmella mieskansanedustajalla tulee olemaan täysi työ edustaa 50 prosentin osuutta Vihreitä eduskunnan valiokunnissa ja muissa vastaavissa julkisen vallan hallinto- ja päätäntäelimissä.

Kansa äänestää niin kuin äänestää, mutta nyt Vihreillä tulee olemaan erityinen työsarka tasa-arvoisuuden saavuttamisessa. Kun Vihreiden eduskuntaryhmässä on nyt vain kolme miestä ja jos Vihreät onnistuisi pääsemään hallitukseen, jossa Vihreiden ministerien määrä olisi yli kuusi, Vihreät joutuisi etsimään seuraavaa miesministeriä eduskuntaryhmän ulkopuolelta.

Tuo edellinen kappale on todella utopiaa. Vihreiden ministerimäärä - jos hallitukseen pääsevät - tulisi olemaan kaukana kuudesta.

Kun katsotaan uuden eduskunnan muita puolueita, niin RKP ja Kristillisdemokraatit ovat kaikkein tasa-arvoisempia eduskuntaryhmän sukupuolijaon perusteella arvioituna. Kristillisdemokraateilla viidestä edustajasta kaksi on miehiä (40 %) ja RKP:llä yhdeksästä edustajasta viisi on miehiä (56 %). Nämä kaksi puoluetta eivät voisi olla tasa-arvoisempia parittoman edustajamäärän perusteella.

Vasemmistoliitolla 56 prosenttia kuudentoista edustajan eduskuntaryhmästä on naisia (9 N, 7 M). Vasemmistoliiton ryhmä oli siis vaaleissa yhden edustajan päässä täydellisestä 50/50-tasa-arvosta.

SDP:llä 40 edustajan ryhmästä miehet ovat vähemmistössä 45 prosentin osuudella, mutta miehet eivät vielä alita 40 prosentin rajaa (22 N, 18 M).

Kokoomuksella 38 edustajan ryhmästä naiset ovat vähemmistössä 39 prosentin osuudella, mutta naisten määrä vielä kutakuinkin 40 prosentin tuntumassa (15 N, 23 M).

Keskustalla ja Perussuomalaisilla on uudessa eduskunnassa hieman päälle 30 prosenttia naisia. Perusuomalaisilla 31 prosenttia (12 N, 27 M) ja keskustalla 32 prosenttia (10 N, 21 M).

                                                                                            ****

Uuden eduskunnan epätasa-arvoisin puolue on siis ylivoimaisesti Vihreät.

Vihreät on epätasa-arvoisuudessa täysin omassa luokassaan, eikä toisella sukupuolella - siis miehillä - ole käytännössä mitään roolia, jos tasa-arvoa mitataan kansanedustajien sukupuolijakautumalla. Vihreiden tasa-arvoero seuraaviin puolueisiin on yli kaksinkertainen.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto: mitä Vihreät aikovat tehdä tasa-arvon toteutumiseksi myös Vihreässä puolueessa? Miten Vihreät aikoo varmistaa miesten tasa-arvon naisiin nähden?

Kansanedustaja Emma Kari totesi vaali-iltana vaalit feminismin vaalivoitoksi. Kari ilmoitti vaalit myös tasa-arvon vaalivoitoksi.

Kysyn Karilta, mikä kumman tasa-arvon vaalivoitto, jos uusista edustajista Vihreissä on vain 15 prosenttia miehiä?

Todella kaukana tasa-arvosta!

Vihreät joutuu tekemään nyt paljon työtä, jos haluavat miesten luottavan puolueeseensa.

Niin, mikäli he ylipäätään haluavat miesten luottavan puolueeseensa. Nyt puolueella on sen keskeisten edustajien suulla ilmaistuna feministipuolueen leima, jota äänestävät vain naiset.

Sitä saa, mitä tilaa.

]]>
61 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274665-vihreat-ovat-nyt-ylivoimaisesti-eduskunnan-epatasa-arvoisin-puolue#comments Eduskuntavaalit 2019 Epätasa-arvo Feminismi Pekka Haavisto Vihreät Wed, 17 Apr 2019 17:24:53 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274665-vihreat-ovat-nyt-ylivoimaisesti-eduskunnan-epatasa-arvoisin-puolue
Niinistön painajainen http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274642-niiniston-painajainen <p>Niinistön yöunia saattaa vaalitulos pikkasen keikuttaa. Pahimmissa skenaarioissa puolustusministeriksi pukkaa cityvihreä eduskunnan untuvikkonuorikko, jonka osaaminen turvallisuusasioissa pikkasen alle nollan. Nyt kanattaisikin vihreiden palkata toinen Niinistö, joka jäi työttömäksi, ministeriksi. Ministeriksi ei kannata ihan ketä vaan laittaa pilaamaan puolueen mainetta vaikka se olisi vihreiden märkä uni. Ministerinhän ei tarvitse olla kansanedustaja. Epäilen ettei vihreiden omasta Niinistöstä ole hoitamaan tulevallekin kaudelle osuvia tärkeitä kuvioita esim. hävittäjähankinnat ajankohtaisia, kriiseistä puhumattakaan. Tuollainen palkkatyö varmaan sopisi työttömälle ja sen voisi sitten hoitaa ammattimaisesti kotiin ilman suurempaa puoluepolitiikkaa. &nbsp;&nbsp; Ja sitten mä heräsin.. mutta Niinistön painajainen jatkuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Niinistön yöunia saattaa vaalitulos pikkasen keikuttaa. Pahimmissa skenaarioissa puolustusministeriksi pukkaa cityvihreä eduskunnan untuvikkonuorikko, jonka osaaminen turvallisuusasioissa pikkasen alle nollan. Nyt kanattaisikin vihreiden palkata toinen Niinistö, joka jäi työttömäksi, ministeriksi. Ministeriksi ei kannata ihan ketä vaan laittaa pilaamaan puolueen mainetta vaikka se olisi vihreiden märkä uni. Ministerinhän ei tarvitse olla kansanedustaja. Epäilen ettei vihreiden omasta Niinistöstä ole hoitamaan tulevallekin kaudelle osuvia tärkeitä kuvioita esim. hävittäjähankinnat ajankohtaisia, kriiseistä puhumattakaan. Tuollainen palkkatyö varmaan sopisi työttömälle ja sen voisi sitten hoitaa ammattimaisesti kotiin ilman suurempaa puoluepolitiikkaa.    Ja sitten mä heräsin.. mutta Niinistön painajainen jatkuu.

]]>
8 http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274642-niiniston-painajainen#comments hallitus Turvallisuuspolitiikka Vihreät Wed, 17 Apr 2019 12:24:05 +0000 Rafael Rantala http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274642-niiniston-painajainen
Punavihreä menestys http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274483-punavihrea-menestys <p>Onnea voittajille eli vihreille, vasureille ja demareille!</p><p>Äänestysprosentti nousi 72 prosenttiin! Kaikkien puolueiden kannatus on alle 20 prosenttia. Suomessa on vain keskisuuria puolueita. Koska nyt ei ole yhtä suurta puolueetta, joka määrää mihin mennään, neuvottelutahtoa ja -kykyä tarvitaan.</p><p>Kansanedustajat vaihtuivat. Moni tippui huolimatta näkyvistä vaalikampanjoista, kuten <strong>Paavo Väyrynen</strong>, keskustalainen <strong>Kimmo Tiilikainen</strong>, kokoomuslaiset <strong>Susanna Koski</strong> ja <strong>Eero Lehti</strong>, perussuomalainen <strong>Toimi Kankaanniemi</strong>, vihreiden <strong>Ozan Yanar</strong> ja <strong>Jyrki Kasvi</strong> sekä siniset ministerit <strong>Jussi Niinistö</strong>, <strong>Sampo Terho</strong> ja <strong>Jari Lindström</strong> ja demareista valitettavasti lohjalainen <strong>Joona Räsänen</strong>.</p><p>Naiskansanedustajien määrä nousee 92:een. Se on 46 prosenttia kansanedustajista. Vihreillä on nyt vain 3 mieskansanedustajaa ja 17 naiskansanedustajaa. Demareissa yli puolet kansanedustajista on naisia. Ehkä sekin kertoo siitä, että nämä olivat arvovaalit. Myös vasemmistoliiton 16 kansanedustajan eduskuntaryhmässä naisia on hieman yli puolet eli 9.</p><p><a href="https://www.kaleva.fi/uutiset/eduskuntavaalit-2019/eduskuntaan-nousi-ennatysmaara-naisia-mutta-ei-viela-maailman-eniten-etenkin-vihreiden-ryhmassa-naiset-maaraavat-tahdin/818658/">Maailman talousfoorumin tilaston mukaan Suomen äänestystuloksellanoustaan maailmanlaajuisesti sijalta 11 sijalle 8, kun katsotaannaisten osuuksia eri maiden parlamenteissa vuoden 2018 lopulla.</a></p><p>Ennen vaaleja <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274058-li-anderssonin-punavihrealta-unelmalta-putosi-pohja">Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko</a> kirjoitti; että yhdeltä unelmalta näytti Ylen gallupin perusteella pudonneen viimeistään lopullisesti pohja. Markku taisi siinä asiassa erehtyä. Ehkä juuri gallupin tulokset innostivat ihmisiä äänestämään punavihreitä ehdokkaita. Äänestäjät halusivat muutosta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onnea voittajille eli vihreille, vasureille ja demareille!

Äänestysprosentti nousi 72 prosenttiin! Kaikkien puolueiden kannatus on alle 20 prosenttia. Suomessa on vain keskisuuria puolueita. Koska nyt ei ole yhtä suurta puolueetta, joka määrää mihin mennään, neuvottelutahtoa ja -kykyä tarvitaan.

Kansanedustajat vaihtuivat. Moni tippui huolimatta näkyvistä vaalikampanjoista, kuten Paavo Väyrynen, keskustalainen Kimmo Tiilikainen, kokoomuslaiset Susanna Koski ja Eero Lehti, perussuomalainen Toimi Kankaanniemi, vihreiden Ozan Yanar ja Jyrki Kasvi sekä siniset ministerit Jussi Niinistö, Sampo Terho ja Jari Lindström ja demareista valitettavasti lohjalainen Joona Räsänen.

Naiskansanedustajien määrä nousee 92:een. Se on 46 prosenttia kansanedustajista. Vihreillä on nyt vain 3 mieskansanedustajaa ja 17 naiskansanedustajaa. Demareissa yli puolet kansanedustajista on naisia. Ehkä sekin kertoo siitä, että nämä olivat arvovaalit. Myös vasemmistoliiton 16 kansanedustajan eduskuntaryhmässä naisia on hieman yli puolet eli 9.

Maailman talousfoorumin tilaston mukaan Suomen äänestystuloksellanoustaan maailmanlaajuisesti sijalta 11 sijalle 8, kun katsotaannaisten osuuksia eri maiden parlamenteissa vuoden 2018 lopulla.

Ennen vaaleja Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kirjoitti; että yhdeltä unelmalta näytti Ylen gallupin perusteella pudonneen viimeistään lopullisesti pohja. Markku taisi siinä asiassa erehtyä. Ehkä juuri gallupin tulokset innostivat ihmisiä äänestämään punavihreitä ehdokkaita. Äänestäjät halusivat muutosta.

]]>
0 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274483-punavihrea-menestys#comments Eduskuntavaalit 2019 Punavihreät SDP Vaalianalyysi Vihreät Arvot 5.5: Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin. Mon, 15 Apr 2019 10:30:24 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274483-punavihrea-menestys
Kerronpa omat toimenpiteeni ympäristö- ja ilmastoasioissa! http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273555-kerronpa-omat-toimenpiteeni-ymparisto-ja-ilmastoasioissa <p>&nbsp;</p><p>Siitäkin huolimatta, että saan ahdasmielisiltä kritiikkiä, kerron, mitä olen ympäristö- ja ilmastoasioissa omakohtaisesti tehnyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Jo ennen 1980-luvun puoliväliä liityin Päijänne puhtaaksi -kansanliikkeeseen. Vaadimme silloin suunnitellun Äänekosken uuden sellutehtaan valkaisujäjestelmäksi kloorin sijaan happivalkaisumenetelmän. Ankaran taistelun tuloksena saimme onnistuimme. Vastustus oli todella kova ja uhkailu koko uuden tehtaan rakentamisesta muualle oli esillä. Emme antaneet periksi!</p><p>&nbsp;</p><p>Kansanliikkeemme ansiosta Äänekosken alapuolinen vesistö puhdistui nopeasti. Hajuhaitat ja saasteet poistuivat ja kalakanta elpyi. Kuollut heräsi henkiin.&nbsp; Helsinkiläiset vihreät ja muut saavat kiittää meitä juodessaan puhdasta Päijänteen vettä. Taistelu ei ollut turha!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Päijänne puhtaaksi-liikkeen saavutus oli paljon suurempi ympäristöteko kuin Koijärvi-liikkeen aikaan saama!</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt olen ottanut ilmastonmuutoksen vakavasti omalta osaltani. Muutin asuntoon, jossa on maalämpö ja jossa on mahdollisimman vähän energiaa käyttävät kodinkoneet ja laitteet. Vaihdoin auton aiempaa vähäpäästöisemmäksi. Suunnittelen ajojani etukäteen niin, että kilometrjä tulee mahdollisimman vähän. Käytän julkisia kulkuneuvoja mahdollisimman paljon. Ostin polkupyörän, mutta myös kävelen. Kierrätän mahdollisiman paljon. Lajittelen jätteet huolellisesti. Olen siirtynyt aiempaa enemmän kasvisten syöntiin lihan kustannuksella. Harkitsen ostoksiani ja vältän kertakäyttötuotteita sekä muovia. Säästän vettä ja minimoin kaikkea muutakin kulutusta. Sammutan turhat valot ja laitteet.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki em. toimenpiteet ovat olleet melko helppoja toteuttaa. Ne myös säästävät varoja. Ympäristö, ilmasto ja lompakko kiittävät!</p><p>&nbsp;</p><p>En ole vihreä enkä intoilija. Järkevään luontoa, ympäristöä ja ilmastoa säästävään elämänmuotoon ei tarvita ryppyotsaista vihreää ideologiaa. Maalaisjärki riittää.</p><p>&nbsp;</p><p>En kannata näissä asioissa pakkoja enkä sakkoja.&nbsp; Olen edelleen sitä mieltä, että me suomalaiset voimme tehdä paljon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.&nbsp; Emme kuitenkaan pysty sitä yksin estämään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen ilmastopolitiikassa avainasemassa ovat muutamat suuret kaupungit, jotka yhä polttavat kivihiiltä energiayhtiöidensä kattiloissa.&nbsp; Jos Helsinki, Turku, Vaasa ja Oulu lopettaisivat hiilen polton, Suomen nettopäästöt painuisivat liki nollaan. Milloin Kokoomus, Vihreät, Sdp ja Kepu ottavat tämän haasteen vastaan?&nbsp; -&nbsp; No, eduskuntahan valitettavasti joutui säätämään lain, jolla kivihiilen poltto on pakko lopettaa tasan 10 vuoden kuluttua. Nuo puolueet eivät kaupunkitasolla muutoin tee niinkuin puhuvat!</p><p>&nbsp;</p><p>Ei ajeta energiaintensiivistä teollisuuttamme pois Suomesta saastuttaviin maihin. Ei tuhota omaa maa- ja elintarviketalouttamme työpaikkoineen. Ei ahdisteta välttämätöntä työmatka- ja muuta autoilua ja kuljetuksia kohtuuttomilla kustannuksilla. Ei ajeta vähävaraisia kalliisiin asuntoremontteihin, autohankintoihin eikä ruokakustannuksiin.&nbsp; Tehdään se, mikä on järkevää ja kaikille mahdollista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lopulta koko planeettamme tulevaisuus on Kiinan, Intian, USA:n, Venäjän, Saksan ja eräiden muiden vastuuttomien maiden käsissä. Niistä miltei jokainen yhä kasvattaa päästöjään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Venäjälle asetettiin pakotteet, kun se valtasi Krimin niemimaan. Oikein. Olisiko ilmaston lämpeneminen yhtä tärkeä asia ja pakoteiden peruste? Eipä näytä olevan. Eivät edes ilmastotullit kelpaa, kun vapaakauppaa ei saa häiritä!</p><p>&nbsp;</p><p>Toivon, että jokainen suomalainen&nbsp; -&nbsp; poliitikot eturintamassa&nbsp; &nbsp;-&nbsp; &nbsp;tekee oman osuutensa ympäristö- ja ilmastoasioissa!&nbsp; &nbsp;Tarvitaan järkeviä ekotekoja!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Siitäkin huolimatta, että saan ahdasmielisiltä kritiikkiä, kerron, mitä olen ympäristö- ja ilmastoasioissa omakohtaisesti tehnyt.

 

Jo ennen 1980-luvun puoliväliä liityin Päijänne puhtaaksi -kansanliikkeeseen. Vaadimme silloin suunnitellun Äänekosken uuden sellutehtaan valkaisujäjestelmäksi kloorin sijaan happivalkaisumenetelmän. Ankaran taistelun tuloksena saimme onnistuimme. Vastustus oli todella kova ja uhkailu koko uuden tehtaan rakentamisesta muualle oli esillä. Emme antaneet periksi!

 

Kansanliikkeemme ansiosta Äänekosken alapuolinen vesistö puhdistui nopeasti. Hajuhaitat ja saasteet poistuivat ja kalakanta elpyi. Kuollut heräsi henkiin.  Helsinkiläiset vihreät ja muut saavat kiittää meitä juodessaan puhdasta Päijänteen vettä. Taistelu ei ollut turha! 

 

Päijänne puhtaaksi-liikkeen saavutus oli paljon suurempi ympäristöteko kuin Koijärvi-liikkeen aikaan saama!

 

Nyt olen ottanut ilmastonmuutoksen vakavasti omalta osaltani. Muutin asuntoon, jossa on maalämpö ja jossa on mahdollisimman vähän energiaa käyttävät kodinkoneet ja laitteet. Vaihdoin auton aiempaa vähäpäästöisemmäksi. Suunnittelen ajojani etukäteen niin, että kilometrjä tulee mahdollisimman vähän. Käytän julkisia kulkuneuvoja mahdollisimman paljon. Ostin polkupyörän, mutta myös kävelen. Kierrätän mahdollisiman paljon. Lajittelen jätteet huolellisesti. Olen siirtynyt aiempaa enemmän kasvisten syöntiin lihan kustannuksella. Harkitsen ostoksiani ja vältän kertakäyttötuotteita sekä muovia. Säästän vettä ja minimoin kaikkea muutakin kulutusta. Sammutan turhat valot ja laitteet. 

 

Kaikki em. toimenpiteet ovat olleet melko helppoja toteuttaa. Ne myös säästävät varoja. Ympäristö, ilmasto ja lompakko kiittävät!

 

En ole vihreä enkä intoilija. Järkevään luontoa, ympäristöä ja ilmastoa säästävään elämänmuotoon ei tarvita ryppyotsaista vihreää ideologiaa. Maalaisjärki riittää.

 

En kannata näissä asioissa pakkoja enkä sakkoja.  Olen edelleen sitä mieltä, että me suomalaiset voimme tehdä paljon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  Emme kuitenkaan pysty sitä yksin estämään. 

 

Suomen ilmastopolitiikassa avainasemassa ovat muutamat suuret kaupungit, jotka yhä polttavat kivihiiltä energiayhtiöidensä kattiloissa.  Jos Helsinki, Turku, Vaasa ja Oulu lopettaisivat hiilen polton, Suomen nettopäästöt painuisivat liki nollaan. Milloin Kokoomus, Vihreät, Sdp ja Kepu ottavat tämän haasteen vastaan?  -  No, eduskuntahan valitettavasti joutui säätämään lain, jolla kivihiilen poltto on pakko lopettaa tasan 10 vuoden kuluttua. Nuo puolueet eivät kaupunkitasolla muutoin tee niinkuin puhuvat!

 

Ei ajeta energiaintensiivistä teollisuuttamme pois Suomesta saastuttaviin maihin. Ei tuhota omaa maa- ja elintarviketalouttamme työpaikkoineen. Ei ahdisteta välttämätöntä työmatka- ja muuta autoilua ja kuljetuksia kohtuuttomilla kustannuksilla. Ei ajeta vähävaraisia kalliisiin asuntoremontteihin, autohankintoihin eikä ruokakustannuksiin.  Tehdään se, mikä on järkevää ja kaikille mahdollista. 

 

Lopulta koko planeettamme tulevaisuus on Kiinan, Intian, USA:n, Venäjän, Saksan ja eräiden muiden vastuuttomien maiden käsissä. Niistä miltei jokainen yhä kasvattaa päästöjään. 

 

Venäjälle asetettiin pakotteet, kun se valtasi Krimin niemimaan. Oikein. Olisiko ilmaston lämpeneminen yhtä tärkeä asia ja pakoteiden peruste? Eipä näytä olevan. Eivät edes ilmastotullit kelpaa, kun vapaakauppaa ei saa häiritä!

 

Toivon, että jokainen suomalainen  -  poliitikot eturintamassa   -   tekee oman osuutensa ympäristö- ja ilmastoasioissa!   Tarvitaan järkeviä ekotekoja!

 

 

]]>
23 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273555-kerronpa-omat-toimenpiteeni-ymparisto-ja-ilmastoasioissa#comments Ilmastonmuutos Kansanliike Vihreät Ympäristönsuojelu Fri, 05 Apr 2019 21:03:07 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273555-kerronpa-omat-toimenpiteeni-ymparisto-ja-ilmastoasioissa
Vihreillä ja vasemmistolla on selvät erot http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273463-vihreilla-ja-vasemmistolla-on-selvat-erot <p>Vihreiden puheenjohtaja <strong>Pekka Haavisto</strong> on tehnyt äänestäjille palveluksen. Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/7b9aa3f1-962c-493c-89c5-4f8ca2362d3b">haastattelussa</a>&nbsp;hän alleviivaa ja korostaa, että &rdquo;vihreät ei ole vasemmistopuolue&rdquo;.<br /><br />Näin tietysti onkin. Kyse on markkinoiden vapautta ajavasta puolueesta, joka Helsingin ja Espoon kunnallispolitiikassa haravoi kokoomuksen pihaa.<br /><br />Puolueessa on sosiaalinenkin siipi. Silti vihreiden riveissä ajetaan myös todellisen suurpääoman asiaa. Tästä osoituksena on, että himo-oikeistolaisen Libera-ajatuspajan toiminnanjohtaja mahtuu hyvin puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kokoomusedustaja <strong>Elina Lepomäen</strong>, pankinjohtaja <strong>Björn Wahlroosin</strong> ja liikenteen yksityistämisministeri <strong>Anne Bernerin</strong> putiikki on markkinafundamentalismin lipunkantaja Suomessa.<br /><br />Silti vaalikentillä tulee vastaan mielipiteitä, ettei vihreillä ja Vasemmistoliitolla ole eroja. Näin uskoo etenkin moni nuori. Eläkelinjauksissaan vihreät toimivat kuitenkin suoraan nuorten etuja vastaan. Vain vähälle huomiolle on jäänyt se, mistä Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006057974.html">uutisoi</a>&nbsp;koskien eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä. Uutisen mukaan suurin osa nykyisistä kansanedustajista vastustaa 65 vuoden eläkeiän nostamista 67:ään.<br /><br />Sitä tukevat kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja <strong>Petteri Orpo</strong>, Perussuomalaisten <strong>Jussi Halla-aho</strong> ja vihreiden Haavisto.<br /><br />Haaviston mielestä tulevien eläkkeiden niin sanottu elinaikakerroin on hyvä asia. Elinaikakertoimella ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin leikata tulevia eläkkeitä, kun elinikä nousee. Näin vihreät kannattavat sitä, että nykynuorilla on pienemmät eläkkeet kuin heidän vanhemmillaan.<br /><br />Suomessa elinikä ei jakaudu tasan. Johtajat elävät pidempään kuin duunarit. Vihreiden linjalla työläiset, pienituloiset ja paljon sairastavat eivät juuri eläkevuosia näkisi.<br /><br />Iäkkäiden pakkoroikottaminen työssä &ndash; vastoin omaa tahtoa - olisi myös nuorille tulppa työelämään. Ikävää, että vihreät näin hylkäävät nuoret.<br /><br />Vasemmistoliitto vastustaa eläkeiän nostamista. Meidän mielestämme ihmisellä on oikeus hyviin eläkevuosiin. Nykyisiä eläkkeitä pitää korjata ja puuttua eläkeläisköyhyyteen. Myös nuoret ansaitsevat päästä joskus eläkkeelle, jolla tulee toimeen.<br /><br />Vasemmistoliitolla ja vihreillä on yhteistäkin. Olemme samassa rintamassa rasismia, syrjintää ja ilmastonmuutosta vastaan. Mutta jo ympäristöpolitiikan keinoissa on eroja. Vasemmiston mielestä pienituloisia ei voi panna maksamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa vain nostamalla lämmityksen, sähkön ja polttoaineiden verotusta.<br /><br />Sähkön hinnankorotustalkoissa vihreät ovatkin tehneet ison työn. Tästä osoituksena ovat surullisenkuuluisat Caruna-kaupat, joiden myötä hinnankorotukset menivät vielä kansainvälisten pääomasijoittajien taskuun. Vastuullisiin kuuluu ex-omistajaohjausministeri Haavisto, mutta myös hänen edeltäjänsä <strong>Heidi Hautala</strong> <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005922926.html">puolustaa</a>&nbsp;yhä myyntiä.<br /><br />Vihreiden resepti ympäristönsuojeluun on, että muutumme kaikki moraalisesti hyveellisiksi ihmisiksi.<br /><br />Vasemmiston mielestä yhteiskunnan, talouden ja kaupan rakenteita pitää muuttua. On uskallettava puhua myös kapitalismista. Se löytyy ympäristöongelmienkin taustalta. Pienituloisella ei ole varaa äänestää vihreitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on tehnyt äänestäjille palveluksen. Iltalehden haastattelussa hän alleviivaa ja korostaa, että ”vihreät ei ole vasemmistopuolue”.

Näin tietysti onkin. Kyse on markkinoiden vapautta ajavasta puolueesta, joka Helsingin ja Espoon kunnallispolitiikassa haravoi kokoomuksen pihaa.

Puolueessa on sosiaalinenkin siipi. Silti vihreiden riveissä ajetaan myös todellisen suurpääoman asiaa. Tästä osoituksena on, että himo-oikeistolaisen Libera-ajatuspajan toiminnanjohtaja mahtuu hyvin puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kokoomusedustaja Elina Lepomäen, pankinjohtaja Björn Wahlroosin ja liikenteen yksityistämisministeri Anne Bernerin putiikki on markkinafundamentalismin lipunkantaja Suomessa.

Silti vaalikentillä tulee vastaan mielipiteitä, ettei vihreillä ja Vasemmistoliitolla ole eroja. Näin uskoo etenkin moni nuori. Eläkelinjauksissaan vihreät toimivat kuitenkin suoraan nuorten etuja vastaan. Vain vähälle huomiolle on jäänyt se, mistä Ilta-Sanomat uutisoi koskien eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä. Uutisen mukaan suurin osa nykyisistä kansanedustajista vastustaa 65 vuoden eläkeiän nostamista 67:ään.

Sitä tukevat kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja vihreiden Haavisto.

Haaviston mielestä tulevien eläkkeiden niin sanottu elinaikakerroin on hyvä asia. Elinaikakertoimella ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin leikata tulevia eläkkeitä, kun elinikä nousee. Näin vihreät kannattavat sitä, että nykynuorilla on pienemmät eläkkeet kuin heidän vanhemmillaan.

Suomessa elinikä ei jakaudu tasan. Johtajat elävät pidempään kuin duunarit. Vihreiden linjalla työläiset, pienituloiset ja paljon sairastavat eivät juuri eläkevuosia näkisi.

Iäkkäiden pakkoroikottaminen työssä – vastoin omaa tahtoa - olisi myös nuorille tulppa työelämään. Ikävää, että vihreät näin hylkäävät nuoret.

Vasemmistoliitto vastustaa eläkeiän nostamista. Meidän mielestämme ihmisellä on oikeus hyviin eläkevuosiin. Nykyisiä eläkkeitä pitää korjata ja puuttua eläkeläisköyhyyteen. Myös nuoret ansaitsevat päästä joskus eläkkeelle, jolla tulee toimeen.

Vasemmistoliitolla ja vihreillä on yhteistäkin. Olemme samassa rintamassa rasismia, syrjintää ja ilmastonmuutosta vastaan. Mutta jo ympäristöpolitiikan keinoissa on eroja. Vasemmiston mielestä pienituloisia ei voi panna maksamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa vain nostamalla lämmityksen, sähkön ja polttoaineiden verotusta.

Sähkön hinnankorotustalkoissa vihreät ovatkin tehneet ison työn. Tästä osoituksena ovat surullisenkuuluisat Caruna-kaupat, joiden myötä hinnankorotukset menivät vielä kansainvälisten pääomasijoittajien taskuun. Vastuullisiin kuuluu ex-omistajaohjausministeri Haavisto, mutta myös hänen edeltäjänsä Heidi Hautala puolustaa yhä myyntiä.

Vihreiden resepti ympäristönsuojeluun on, että muutumme kaikki moraalisesti hyveellisiksi ihmisiksi.

Vasemmiston mielestä yhteiskunnan, talouden ja kaupan rakenteita pitää muuttua. On uskallettava puhua myös kapitalismista. Se löytyy ympäristöongelmienkin taustalta. Pienituloisella ei ole varaa äänestää vihreitä.

]]>
4 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273463-vihreilla-ja-vasemmistolla-on-selvat-erot#comments 2019 eduskuntavaalit Caruna-kauppa Ilmastonmuutos Vasemmistoliitto Vihreät Thu, 04 Apr 2019 19:58:31 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273463-vihreilla-ja-vasemmistolla-on-selvat-erot
Vihreät yrittää kokoomuksen ohi Helsingissä – Halla-aholle tulossa suuri potti http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273330-vihreat-yrittaa-kokoomuksen-ohi-helsingissa-halla-aholle-tulossa-suuri-potti <p>Kuten hyvin tiedetään, Helsingin kaupunki on Suomen vihreiden vahvin kannatusalue, ja vihreät ovat pitkään pyrkineet pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen paikalle. Näissä eduskuntavaaleissa sen pitäisi onnistua, koska puolueen puheenjohtajaksi saatiin viime syksynä monessa liemessä keitetty&nbsp;Pekka Haavisto. Hän on aito stadin kundi, jolta ei puutu katu-uskottavuutta.</p> <p>Mutta tuhannen tulimmaista! Vihreiden kannatushan&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_2019_Finnish_parliamentary_election">ei olekaan noussut</a>&nbsp;minnekään sitten marraskuun, jolloin se oli vähän yli 13 prosentissa. Haavisto on onnistunut korjaamaan epäonnisen edeltäjänsä&nbsp;Touko Aallon kauden menetyksiä vain parilla prosenttiyksiköllä.</p> <p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/olen-aina-vierastanut-ehdottomuutta-vihreiden-puheenjohtaja-puolustautuu-lihansyonti-ja-vegaanihyokkayksia-vastaan/149fc162-4618-3a34-9e09-86b3919a6ebc">Talouselämän haastattelussa</a>&nbsp;Haavisto sanoi, että &quot;tietysti Helsingissä tavoitellaan suurimman puolueen paikkaa&quot;. Kokoomuksen&nbsp;Petteri Orpo&nbsp;<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/kokoomus-on-ottanut-askeleen-takaisin-hoivahuijarit-katkaisivat-petteri-orpon-paaministeritien/555b69cd-a905-3673-bfdc-b9236ec1d023">vastasi Haavistolle</a>, että &rdquo;Se on ollut vihreiden tavoitteena pitkään, eivätkä he vielä ole siinä onnistuneet, eivätkä onnistu nytkään.&rdquo;</p> <p>Helsingistä valitaan 22 kansanedustajaa.&nbsp;<a href="https://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/val01.html">Viime vaaleissa</a>&nbsp;kolme suurta otti kaksi kolmasosaa paikoista: kokoomuksella on Helsingistä kuusi, vihreillä viisi ja Sdp:llä neljä kansanedustajaa. Aloitetaan suurimmasta.</p> <p>Kokoomuksen neljä suosituinta edustajaa uusivat paikkansa melko varmasti:&nbsp;Jaana Pelkosen&nbsp;äänimäärä oli huhtikuussa 2015 peräti pääkaupungin suurin: 15 964. Melkein samaan ylsi&nbsp;Ben Zyskowicz&nbsp;(15 395).&nbsp;Juhana Vartiaisellakaan&nbsp;ei liene vaikeuksia säilyttää viisinumeroista saalistaan; viimeksi häntä äänesti 11 436 helsinkiläistä. Kokoomuksen neljäs edustaja on&nbsp;Sari Sarkomaa&nbsp;(7 052).</p> <p>Sitten tulee vaikeampaa. Noin 3 000 &ndash;4 000 äänen kerhossa oli peräti seitsemän kokoomuslaista, joista menivät läpi&nbsp;Wille Rydman&nbsp;(4 524 ääntä) ja viimeisenä&nbsp;Pertti Salolainen&nbsp;(4 502).&nbsp;Terhi Koulumies&nbsp;jäi 4 148 äänellään varasijalle. Salolainen on Helsingin kokoomuksen kansanedustajista ainoa luopuja, joten hänen äänistään käydään armotonta kilpailua. Siinä ovat mukana ainakin&nbsp;Atte Kaleva,&nbsp;Risto E.J. Penttilä,&nbsp;Matias Pajula&nbsp;ja&nbsp;Daniel Sazonov.</p> <p>Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toivoo jopa yhtä lisäpaikkaa Helsingistä, mutta turkulaisena hän ei ymmärrä pääkaupungin henkeä. Kokoomus ei ole nosteessa, mutta hyvällä tuurilla se voi juuri ja juuri pitää asemansa.</p> <p>Vihreiden ykkösehdokas on tietysti Pekka Haavisto, joka sai viime vaaleissa 14 204 ääntä, ja paikkansa pitänee myös&nbsp;Outi Alanko-Kahiluoto (viimeksi 7 884). Myös&nbsp;Emma Karilla&nbsp;(4 647) ja&nbsp;Ozan Yanarilla&nbsp;(4 196) on hyvät mahdollisuudet jatkokaudelle, mutta vain jos he onnistuvat kampanjoissaan hyvin. Uhkana ovat nimittäin ne lähes 11 000 irtonaista ääntä, jotka jäävät jaettavaksi eduskunnasta pois jäävän&nbsp;Antero Vartian&nbsp;ja politiikasta toistaiseksi luopuneen varaedustaja&nbsp;Johanna Sumuvuoren jäljiltä.</p> <p>Tästä potista kilpailee koko joukko nuoria vihreitä, ennen muuta vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kaavailtu&nbsp;Maria Ohisalo, joka jäi viime vaaleissa niukasti rannalle 4 087 äänellä. Mahdollisuuksia on viime vaalien perusteella myös&nbsp;Mari Holopaisella. Myös vihreiden ydinvoimasiipeen kuuluva diplomi-insinööri&nbsp;Atte Harjanne&nbsp;voi yllättää, jos puolue saa kuudennen paikan.</p> <p>Sosiaalidemokraattien listalla varmoina paikkansa uusijoina voi pitää Erkki Tuomiojaa&nbsp;(viimeksi 11 154 ääntä) ja&nbsp;Tuula Haataista&nbsp;(6 662). Muut demarit saavat kilpailla europarlamenttiin pyrkivän&nbsp;Eero Heinäluoman&nbsp;ja apulaiskaupunginjohtajaksi siirtyneen&nbsp;Nasima Razmyarin&nbsp;äänistä, joita on yhteensä lähes 15 000. Vahvimmat perijäehdokkaat ovat Razmyarin paikalle varasijalta noussut&nbsp;Pilvi Torsti&nbsp;ja kunnallispolitiikassa kunnostautunut&nbsp;Eveliina Heinäluoma, jota ei haittaa läheinen sukulaissuhde edellä mainittuun Eeroon.</p> <p>Yli 65-vuotiaat ovat sosiaalidemokraattien uskollisinta äänestäjäkuntaa, ja stadin demareiden listalla on tarjota heille kovia nimiä: mukana ovat muun muassa&nbsp;Pentti Arajärvi, 70, ja&nbsp;Ilkka Taipale, 76. Helsingissä ei kuitenkaan ole odotettavissa eläkeläisvaaleja, joten emme näe eduskunnassa uusia eläkeläisvaareja.</p> <p>Helsingin neljänneksi suurin ryhmä viime vaalien jälkeen oli perussuomalaiset, jotka saivat läpi kolme edustajaa. Heistä suosituin oli Sampo Terho, joka on värikkäiden vaiheiden jälkeen siirtynyt sinisen tulevaisuuden ehdokkaaksi Uudellemaalle ja jättänyt Helsingissä jaettavaksi 10 067 ääntä. Valtaosa niistä siirtyy pääkaupungin todennäköiselle äänikuninkaalle&nbsp;Jussi Halla-aholle, joka palaa europarlamentista kotimaahan.</p> <p>Halla-aho vetänee mukanaan ainakin kaksi poliisia, viimeksi 5 089 ääntä saaneen&nbsp;Tom Packalénin&nbsp;ja 3 370 äänen&nbsp;Mika Raatikaisen. Tämän&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dupont_ja_Dupond">Dupont &amp; Dupond</a>&nbsp;-kaksikon vanavedessä perussuomalaisten lisäpaikan ottaa ehkä Mari Rantanen, joka jäi viimeksi varalle 3 100 äänellä. Perussuomalaisten neljättä paikkaa kärkkyvät myös puolueen lehtien päätoimittaja&nbsp;Matias Turkkila&nbsp;sekä filosofian ja valtiotieteiden kaksoistohtori&nbsp;Jukka Hankamäki.</p> <p>Vasemmistoliiton vaalitulos on melkein kirkossa kuulutettu. Stadin vassareiden kaksi kansanedustajaa ovat tasaiset suorittajat&nbsp;Paavo Arhinmäki&nbsp;(viimeksi 7 910 ääntä) ja&nbsp;Silvia Modig&nbsp;(6 190). Viimeksi mainitun niskaan tosin hengittää&nbsp;Veronika Honkasalo, joka jäi viimeksi varalle 5 369 äänellä. Vasemmistoliiton yllättäjä voi olla eläinsuojelujärjestö Animalian toiminnanjohtaja&nbsp;Mai Kivelä, joka jäi neljä vuotta sitten vain muutaman sadan äänen päähän Honkasalosta.</p> <p>Helsingin pienpuolueista suurimmat ovat keskusta ja Rkp, joilla molemmilla oli nyt eroavassa eduskunnassa yksi paikka. Rkp:ssä kilpailu on kahden kauppa; nykyinen kansanedustaja&nbsp;Eeva Biaudet&nbsp;(5 515 ääntä) yrittää uusia paikkansa, ja hänen varaedustajansa&nbsp;Marcus Rantala&nbsp;(3 837) yrittää vallankaappausta.</p> <p>Keskustan tilanne on erikoinen, koska kansanedustajaksi valittu&nbsp;Olli Rehn siirtyi kesken kauden Suomen Pankin pääjohtajaksi. Hänen varaedustajansa&nbsp;Paula Lehtomäki&nbsp;ei ottanut paikkaa vastaan, vaan pysyi pääministeri&nbsp;Juha Sipilän&nbsp;poliittisena alivaltiosihteerinä ja jatkoi juuri matkaa Kööpenhaminaan pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi. Rehnin ja Lehtomäen tilalle eduskuntaan noussut&nbsp;Pekka Puska&nbsp;puolestaan lopettaa politiikassa, joten peli on täysin auki.</p> <p>Jos keskustan onnistuu pitämään ainoan paikkansa, sen ottaa todennäköisimmin Sipilän hallituksen asunto-, energia- ja ympäristöministeri&nbsp;Kimmo Tiilikainen, joka on siirtynyt Kaakkois-Suomen vaalipiiristä pääkaupunkiin. Hänen äänimääräänsä on mahdoton arvailla, ja voi käydä niinkin, että ohi menee joku helsinkiläisten silmissä uskottavampi stadilainen nuori nainen, esimerkiksi pääministeri Sipilän erityisavustaja&nbsp;Eeva Kärkkäinen.</p> <p>Todennäköisempää on kuitenkin, että keskusta jää Helsingissä kokonaan ilman paikkaa. Jostainhan perussuomalaisten on se neljäs paikkansa otettava.</p> <p><em>Kirjoittaja on Talouselämän toimittaja.</em></p> Kuten hyvin tiedetään, Helsingin kaupunki on Suomen vihreiden vahvin kannatusalue, ja vihreät ovat pitkään pyrkineet pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen paikalle. Näissä eduskuntavaaleissa sen pitäisi onnistua, koska puolueen puheenjohtajaksi saatiin viime syksynä monessa liemessä keitetty Pekka Haavisto. Hän on aito stadin kundi, jolta ei puutu katu-uskottavuutta.

Mutta tuhannen tulimmaista! Vihreiden kannatushan ei olekaan noussut minnekään sitten marraskuun, jolloin se oli vähän yli 13 prosentissa. Haavisto on onnistunut korjaamaan epäonnisen edeltäjänsä Touko Aallon kauden menetyksiä vain parilla prosenttiyksiköllä.

Talouselämän haastattelussa Haavisto sanoi, että "tietysti Helsingissä tavoitellaan suurimman puolueen paikkaa". Kokoomuksen Petteri Orpo vastasi Haavistolle, että ”Se on ollut vihreiden tavoitteena pitkään, eivätkä he vielä ole siinä onnistuneet, eivätkä onnistu nytkään.”

Helsingistä valitaan 22 kansanedustajaa. Viime vaaleissa kolme suurta otti kaksi kolmasosaa paikoista: kokoomuksella on Helsingistä kuusi, vihreillä viisi ja Sdp:llä neljä kansanedustajaa. Aloitetaan suurimmasta.

Kokoomuksen neljä suosituinta edustajaa uusivat paikkansa melko varmasti: Jaana Pelkosen äänimäärä oli huhtikuussa 2015 peräti pääkaupungin suurin: 15 964. Melkein samaan ylsi Ben Zyskowicz (15 395). Juhana Vartiaisellakaan ei liene vaikeuksia säilyttää viisinumeroista saalistaan; viimeksi häntä äänesti 11 436 helsinkiläistä. Kokoomuksen neljäs edustaja on Sari Sarkomaa (7 052).

Sitten tulee vaikeampaa. Noin 3 000 –4 000 äänen kerhossa oli peräti seitsemän kokoomuslaista, joista menivät läpi Wille Rydman (4 524 ääntä) ja viimeisenä Pertti Salolainen (4 502). Terhi Koulumies jäi 4 148 äänellään varasijalle. Salolainen on Helsingin kokoomuksen kansanedustajista ainoa luopuja, joten hänen äänistään käydään armotonta kilpailua. Siinä ovat mukana ainakin Atte Kaleva, Risto E.J. Penttilä, Matias Pajula ja Daniel Sazonov.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toivoo jopa yhtä lisäpaikkaa Helsingistä, mutta turkulaisena hän ei ymmärrä pääkaupungin henkeä. Kokoomus ei ole nosteessa, mutta hyvällä tuurilla se voi juuri ja juuri pitää asemansa.

Vihreiden ykkösehdokas on tietysti Pekka Haavisto, joka sai viime vaaleissa 14 204 ääntä, ja paikkansa pitänee myös Outi Alanko-Kahiluoto (viimeksi 7 884). Myös Emma Karilla (4 647) ja Ozan Yanarilla (4 196) on hyvät mahdollisuudet jatkokaudelle, mutta vain jos he onnistuvat kampanjoissaan hyvin. Uhkana ovat nimittäin ne lähes 11 000 irtonaista ääntä, jotka jäävät jaettavaksi eduskunnasta pois jäävän Antero Vartian ja politiikasta toistaiseksi luopuneen varaedustaja Johanna Sumuvuoren jäljiltä.

Tästä potista kilpailee koko joukko nuoria vihreitä, ennen muuta vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kaavailtu Maria Ohisalo, joka jäi viime vaaleissa niukasti rannalle 4 087 äänellä. Mahdollisuuksia on viime vaalien perusteella myös Mari Holopaisella. Myös vihreiden ydinvoimasiipeen kuuluva diplomi-insinööri Atte Harjanne voi yllättää, jos puolue saa kuudennen paikan.

Sosiaalidemokraattien listalla varmoina paikkansa uusijoina voi pitää Erkki Tuomiojaa (viimeksi 11 154 ääntä) ja Tuula Haataista (6 662). Muut demarit saavat kilpailla europarlamenttiin pyrkivän Eero Heinäluoman ja apulaiskaupunginjohtajaksi siirtyneen Nasima Razmyarin äänistä, joita on yhteensä lähes 15 000. Vahvimmat perijäehdokkaat ovat Razmyarin paikalle varasijalta noussut Pilvi Torsti ja kunnallispolitiikassa kunnostautunut Eveliina Heinäluoma, jota ei haittaa läheinen sukulaissuhde edellä mainittuun Eeroon.

Yli 65-vuotiaat ovat sosiaalidemokraattien uskollisinta äänestäjäkuntaa, ja stadin demareiden listalla on tarjota heille kovia nimiä: mukana ovat muun muassa Pentti Arajärvi, 70, ja Ilkka Taipale, 76. Helsingissä ei kuitenkaan ole odotettavissa eläkeläisvaaleja, joten emme näe eduskunnassa uusia eläkeläisvaareja.

Helsingin neljänneksi suurin ryhmä viime vaalien jälkeen oli perussuomalaiset, jotka saivat läpi kolme edustajaa. Heistä suosituin oli Sampo Terho, joka on värikkäiden vaiheiden jälkeen siirtynyt sinisen tulevaisuuden ehdokkaaksi Uudellemaalle ja jättänyt Helsingissä jaettavaksi 10 067 ääntä. Valtaosa niistä siirtyy pääkaupungin todennäköiselle äänikuninkaalle Jussi Halla-aholle, joka palaa europarlamentista kotimaahan.

Halla-aho vetänee mukanaan ainakin kaksi poliisia, viimeksi 5 089 ääntä saaneen Tom Packalénin ja 3 370 äänen Mika Raatikaisen. Tämän Dupont & Dupond -kaksikon vanavedessä perussuomalaisten lisäpaikan ottaa ehkä Mari Rantanen, joka jäi viimeksi varalle 3 100 äänellä. Perussuomalaisten neljättä paikkaa kärkkyvät myös puolueen lehtien päätoimittaja Matias Turkkila sekä filosofian ja valtiotieteiden kaksoistohtori Jukka Hankamäki.

Vasemmistoliiton vaalitulos on melkein kirkossa kuulutettu. Stadin vassareiden kaksi kansanedustajaa ovat tasaiset suorittajat Paavo Arhinmäki (viimeksi 7 910 ääntä) ja Silvia Modig (6 190). Viimeksi mainitun niskaan tosin hengittää Veronika Honkasalo, joka jäi viimeksi varalle 5 369 äänellä. Vasemmistoliiton yllättäjä voi olla eläinsuojelujärjestö Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä, joka jäi neljä vuotta sitten vain muutaman sadan äänen päähän Honkasalosta.

Helsingin pienpuolueista suurimmat ovat keskusta ja Rkp, joilla molemmilla oli nyt eroavassa eduskunnassa yksi paikka. Rkp:ssä kilpailu on kahden kauppa; nykyinen kansanedustaja Eeva Biaudet (5 515 ääntä) yrittää uusia paikkansa, ja hänen varaedustajansa Marcus Rantala (3 837) yrittää vallankaappausta.

Keskustan tilanne on erikoinen, koska kansanedustajaksi valittu Olli Rehn siirtyi kesken kauden Suomen Pankin pääjohtajaksi. Hänen varaedustajansa Paula Lehtomäki ei ottanut paikkaa vastaan, vaan pysyi pääministeri Juha Sipilän poliittisena alivaltiosihteerinä ja jatkoi juuri matkaa Kööpenhaminaan pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi. Rehnin ja Lehtomäen tilalle eduskuntaan noussut Pekka Puska puolestaan lopettaa politiikassa, joten peli on täysin auki.

Jos keskustan onnistuu pitämään ainoan paikkansa, sen ottaa todennäköisimmin Sipilän hallituksen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka on siirtynyt Kaakkois-Suomen vaalipiiristä pääkaupunkiin. Hänen äänimääräänsä on mahdoton arvailla, ja voi käydä niinkin, että ohi menee joku helsinkiläisten silmissä uskottavampi stadilainen nuori nainen, esimerkiksi pääministeri Sipilän erityisavustaja Eeva Kärkkäinen.

Todennäköisempää on kuitenkin, että keskusta jää Helsingissä kokonaan ilman paikkaa. Jostainhan perussuomalaisten on se neljäs paikkansa otettava.

Kirjoittaja on Talouselämän toimittaja.

]]>
42 http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273330-vihreat-yrittaa-kokoomuksen-ohi-helsingissa-halla-aholle-tulossa-suuri-potti#comments Eduskuntavaalit Helsinki Kokoomus Vihreät Wed, 03 Apr 2019 10:44:04 +0000 Matti Virtanen http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273330-vihreat-yrittaa-kokoomuksen-ohi-helsingissa-halla-aholle-tulossa-suuri-potti