*

Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Kaikki blogit puheenaiheesta maanpuolustus

Suomen on aika herätä todellisuuteen

Miksi pieni ei ole muodissa, miksi suuri on vallassa? Miksi maailmanmarkkinat tavaran tuotannossa ja myyntimarkkinoilla hallitsevat? Miksi Suomen eduskunnan työtä hallitsevat Euroopan asiat, mutta eivät Suomen? Miksi Eurooppa ei kykene tai halua puolustaa itseään, ei ihmisiään, ei rajojaan, ei tavarantuotantoaan eikä markkinotaan, vaan sen tuotannosta kasvava osa menee teetettäväksi Kiinassa ja muissa halpamaissa?

Maanpuolustuksen puolustuspuheenvuoro - vastine Arno Kotrolle

Arno Kotro on esittänyt blogissaan usein sangen erikoisia turvallisuus- ja puolustuspoliittisia väitteitä, erityisesti liittyen asevelvollisuuteen. Asiantuntemuksellisista puutteistaan huolimatta nämä puheenvuorot nousevat Uuden Suomen blogipalvelussa usein melko korkealle. Haluan nyt korjata Kotron viimeisimmän kirjoituksen suurimpia virheitä.

Tuntematon sotilas on vaarallinen elokuva

Kävinpä katsomassa minäkin Tuntemattoman sotilaan, ja hyvä että kävin: kosketti ja vakuutti, taiten oli tehty. Ekstrana saimme kuulla kenraali Jari Kallion tarinointia Jalkaväkirykmentti 8:n todellisista vaiheista ja elokuvanteon taustoista. Kiitos.

Mutta on asialla keljumpikin puoli. Saatamme nimittäin maksaa Tuntemattomasta turhan kovaa hintaa – enkä nyt puhu siitä vajaasta kymmenestä miljoonasta, jonka elokuvan tekeminen maksoi. Isompi lasku lankeaa siitä, että leffa heikentää mahdollisuuksia uskottavaan maanpuolustukseen.

Miksi valtio ei puolusta puolustajiaan?

Raaseporin traagisessa onnettomuudessa kolme nuorta asevelvollista antoi kalleimman uhrin isänmaalle, samalla kun neljä muuta loukkaantui vakavasti. Vammat voivat jäädä pysyviksi, eikä mikään tuo kuolleita takaisin sureville omaisilleen. Tästä huolimatta Suomen valtio kohtelee asevelvollisiaan toisen luokan kansalaisina, joiden vammautuminen tai kuolema valtiomme ja yhteiskuntajärjestyksemme puolesta kuitataan lähinnä loukkaavan pienellä hautausavustuksella.

Naisten maanpuolustuksessa ei ole kyse vain varusmiespalveluksesta

Vuonna 1995, eli jo 22 vuotta sitten, naiset otettiin osaksi suomalaista varusmiespalvelusta. Hakeutuvien naisten määrä on jatkuvassa kasvussa [1] ja nyt 22 vuoden jälkeen julkisessa keskustelussa pohdinnassa on naisten maanpuolustuksen lisääminen pakollisten kutsuntojen, jopa ehkä pakollisen varusmiespalveluksen avulla. Naisten maanpuolustuksessa on kuitenkin laajemmastakin asiasta kyse kuin pelkän varusmiespalveluksen suorittamisesta.

 

Kyse ei ole aseen kantamisesta

Feministinen turvallisuuspolitiikka Suomessa on paradoksi

Demarinaiset ja demarinuoret ottivat Helsingin Sanomissa kantaa feministisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta (15.6.). Sen lisäksi että mielipidekirjoitus pohjautui perinteiseen tyhjänpäiväiseen oppositioretoriikkaan, se oli myös harvinaisen huono suoritus feministisen metodologian tuntemuksesta. Konkretiaa vailla oleva kirjoitus osoitti demarien pyrkimyksen muita miellyttävään hyvesignalointiin, jossa realismilla ja faktoilla ei ole juurikaan väliä.

 

Länsimaiset sotakoneet tuovat rauhaa

Vesa Puurosen sielu on taas irtautunut ruumiistaan ja leijailee pitkin Kremlin muureja kauhistellen länsimäisia sotavoimia. (Uusi Rovaniemi 20.5.) Lapille on ankaralla kädellä kohdistunut venäläisten viha sotien aikoina. Desantit ja partisaanit tulivat aiheuttaen tuhoa ja kuolemaa. Ilman saksalaisia liittolaisia jälki olisi ollut pahempaa. Lapin sodan taisteluita edeltäneet rauhanomaiset ”syysmanööverit” saksalaisten vetäytymisestä Norjan puolelle jouduttiin lopettamaan Neuvostoliiton vaatimuksesta.

Maahanmuuttokriitikot kelpaavat kuolemaan

 

Suomen maanpuolustus nojaa reserviläisarmeijaan ja tällainen maanpuolustusratkaisu on nähty toimivaksi kun otetaan huomioon Suomen maanpuolustukselliset olosuhteen. Vahva maanpuolustus vaatii vahvan aatteen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Kun valtio ja yhteiskunta koetaan omaksi ja isänmaaksi, sitä tahdotaan myös puolustaa.

Maamme puolustus , vielä kerran

Miksi olemme hankkimassa puolustuksen kannalta hyödyttömiä kalliita hyökkäysaseita?  Kymmenen nopeaa Hornettia riittää rauhanajan  tunnistustehtäviin.  

Jos sota alkaisi,  tuhottaisiin Suomen sata (enempään ei rahat riitä) Hornettia  täsmäasein lähtökentilleen.  Miksi muuten satsata sataan Hornettiin kun vihollisella on vastaavia  hornitseiskejä tuhat?  

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä