Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Ruokaturva

Ruoan tuotannon lisäymä on kehitysavun syvin tavoite

Suomen kymmenestä, eniten vuonna 2017 tuetusta kehitysavun maasta kärjessä on Etiopia, kun maita mitataan YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, Human Development Index). Laskuri yhdistää kolme tekijää: kansantulon kasvun, terveydentilan paranemisen ja koulutuksen lisääntymisen.

Inhimillinen kehitys on jaksolla 2000-2017 kohentunut Etiopiassa 63 prosentilla. Toisena on Mosambik (47) ja kolmantena Tansania 36 prosentilla.

Biotalous on suoperäisten maiden mahdollisuus

Vauhdilla nouseva biotalous tarvitsee lisäpuuta. Kangasmaan metsissä puun kasvua voi nostaa typpilannoituksella. Suomaan metsämme odottavat tuhkalannoitusta ja tarkennettuja kunnostusojituksia.

Nopeasti suoperäisiltä mailta saa lisää biomassaa kasvattamalla lyhytkiertometsää.

Vehnän valttikortti siirtyi Venäjälle

Peltoviljelyämme koetteli ennätyskuiva kesä. Osa heikkokasvuisia viljoja kynnettiin maahan etuajassa. Luonnonvarakeskus arvioi vehnäsadon putoavan kolmanneksella viime vuoden tasosta. Kasvukauden ilmaston muutosta huokaili myös muun Euroopan maatalous.

Katokesän jälkeen on entistä tärkeämpää muistaa että nyt kuivuudesta kärsinyt vehnä on vuodesta toiseen ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnä on taustalla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa ja edelleen jatkuvassa kuohunnassa.

Kehitysavun suurta linjaa kannattaa jatkaa

Afrikkaan antamaamme kehitysapua on vuosikausia mollattu tehottomaksi. Sitä on verrattu Kankkulan kaivoon. Rahaa vain kaadetaan Afrikkaan vuodesta toiseen.

Kehitysavun suuri linja on mollaajilta hämärtynyt. Se vedettiin 60 vuotta sitten. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön (FAO:n) pääjohtaja varoitti että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään.

Nälänhädästä oli silloin tuoreita muistoja Neuvostoliitosta. Siihen kuuluneessa Ukrainassa kuoli 1920- ja 1930-luvuilla miljoonia ihmisiä.

Terveisiä maaseudulta

Keskikesän helteellä Helsingin Sanomien tulevaisuustoimittaja oli laitettu matkaan äimistelemään Ylä-Savon ihmettä. Kun ei ne mokomat siellä maaseudulla asumista suostu lopettamaan, ja viimeinen sammuttamaan valoja, vaikka jo 20 vuotta sitten pääkaupungin aviisi niin ennusti.Ylä-Savo valikoitui tutkimuskohteeksi kuulemma juuri siksi, että siellä on tyypillisimmillään koko suomalaisen maaseudun kuva kaikkine haasteineen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä