Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Pieniä voittoja

Keskustanuorten liittokokous Tahkolla päätti eilen kannattaa mm. nettipokerin säilyttämistä laillisena ja vastustaa sekä pakko- että virkamiesruotsia. Lisäksi liittokokous hyväksyi aloitteen sukupuolineutraalin avioliiton ajamisesta varsin intensiivisen mutta hyvässä hengessä käydyn keskustelun jälkeen. Aloitteet kahdesta ensimmäisestä löydät tämän blogikirjoituksen lopusta.

 

Omat aloitteeni (Keski-Helsingin Keskustanuorten nimissä) koskivat nettipokerin asemaa ja pakkoruotsin lakkauttamista ja korvaamista vapaavalintaisen kielen opetuksella jonka yhteydessä vaatimus virkamiesruotsin suorittamisesta lakkautetaan, jotka menivät läpi. Lisäksi esitin varsin tiukkaa aloitetta valtionvelan hallitsemiseksi ja maksamiseksi pois pääsääntöisesti vuoteen 2030 mennessä, joka ei kuitenkaan saanut enemmistön tukea taakseen. Vaikka tiukkaa linjaa valtionvelan hillitsemisessä kannatettiinkin, ei tiukan aikarajan asettamiselle riittävää kannatusta löytynyt.

 

Nettipokerialoitteen hyväksyminen tapahtui suuressa salissa äänin 42-31, vaikka sekä hallitus että valiokunta (äänin 14-11) vastustanut siihen yhtymistä. Tosin pääasiallisesti nämäkin elimet siihen yhtyivät, sillä konsensus oli että nykyistä tilannetta ei tule tiukentaa eikä IP-kieltojen toteuttaminen ole mielekästä. Näin ollen voidaan todeta, että Kataisen six-pack-hallituksen nettipokeria kohtaan harjoittama holhous- ja rajoituspolitiikka ei nauti ollenkaan kannatusta nuorten keskustalaisten parissa.

 

Suuri kiistakapula pakkoruotsi sen sijaan meni läpi melko vaivattomasti. Hallitus esitti liittokokouksessa esitykseen yhtymistä ja valiokunnassa se meni läpi äänin 21-4, jossa ainakin yksi vastustaja ilmoitti kantansa syyksi liiallisen maltisuuden. He olisivat toivoneet saman tien koko ruotsin kielen virallisen aseman purkamista. Sen sijaan suuressa salissa asia meni läpi yksimielisesti, kun kukaan ei noussut haastamaan aloitetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen suurin ja vaikutusvaltaisin poliittinen nuorisojärjestö vastustaa nyt sekä pakkoruotsia että virkamiesruotsia! Tämä on minulle hieno ja tärkeä asia.

 

Moni täällä Puheenvuorossa tuntuu väheksyvän nuorisopolitiikan merkitystä sillä perusteella, että päätökset tekevät ministerit. Mutta on turha luulo, että pääministeri ja muut ministerit vetävät omia lakiesityksiään omasta hatustaan, sillä heidän linjaansa ohjaavat niin erikoisavustajat, puolueen virallinen kanta sekä luonnollisesti myös kannattajilta saatu palaute. Monet nuoret toimijat myös vaikuttavat välillisesti politiikkaan voimakkaasti toimiessaan eduskunta-avustajina ja muissa poliittisissa tehtävissä, ja poliitikot itse aktiivisesti pyrkivät etsimään uusia ja raikkaita avauksia eduskuntatyönsä suolaksi.

 

Suomen Keskustanuorilla on Keskustan politiikkaan todella vahva ote, kun sekä eduskunnassa että puolueen puheenjohtajistossa nuorilla on vahva edustus ja ote politiikasta. Tietenkään suuria asioita ei muuteta yhdessä yössä, mutta keskustelun ja ihmisten tekemien aloitteiden kautta on aikoinaan sellaisetkin asiat saatu sovittua kuin kahdeksan tunnin työpäivä. Muista nuorisojärjestöistä en osaa sanoa, onko niillä merkittävää vaikutusta puolueensa politiikassa.

 

Tässä vielä aloitteet pakkoruotsista sekä nettipokerista ja liittokokouksen vastaukset niihin:

 

24. Nettipokeri sallittava Suomessa myös tulevaisuudessa

 

Kataisen hallituksen ohjelma oli monille ihmisille epätodellisen kylmää luettavaa, mutta erityisen hyytävästi se koski pokeriharrastajia: hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella aiotaan kieltää ulkomaiset netissä pelattavat rahapelit. Ulkomaisten rahapelien kieltämisen perustelut ovat erityisesti nettipokerin osalta kestämättömät. Lisäksi nettipelien kielto voisi tulevaisuudessa johtaa myös tilanteeseen, jossa kaikki ravintoloissa ja kotona pelattavat pokeripelit kiellettäisiin.

 

Nettipokerin kieltäminen tarkoittaisi käytännössä samaa kuin shakinpeluun kieltäminen netissä: molemmat pelit perustuvat taitoon, ja molempia pelejä on mahdollista pelata netissä ulkomailla sijaitsevien servereiden avulla. Vaikka tuurielementti on pokerissa suurempi, niin myös shakissa satunnaisia elementtejä on olemassa: aloittajan arpominen ja vastustajan arpominen.

 

Nettipokerin kieltämistä perustellaan valtion lisätuloilla.. Tosiasia on kuitenkin se, että suomalaiset kuluttavat nettipokeriin (talon osuutena, nk. rakena) joitain kymmeniä miljoonia, joista pääosan tekevät pokeriammattilaiset tai vakavasti otettavat pokeriammattilaiset, jotka nettipelikiellon tullessa eivät varmastikaan vaihtaisi pelejään RAYn huonosti toteutettuun nettipokeriin.

 

Lisäksi valtiolta jäisi saamatta nykyiset verotulot suomalaisilta pokerinpelaajilta, jotka jo pelkästään tulo- ja kunnallisverojen osalta lasketaan miljoonissa. Paljon suurempi summa tulee suomalaisten pokerinpelaajien maksamissa välillisissä veroissa kuten arvonlisäveroissa. Yksi esimerkki verotulojen menetyksestä on jo viime vuonna nähty: arpajaislain muutos joka kielsi pokerimainonnan Suomessa muilta kuin monopoleilta. Tämän seurauksena pokerilehdet muuttivat ulkomaille ja pokerisaitit alkoivat mainostamaan kanavilla joihin Suomen viranomaisten toimivalta ei ulottunut, jolloin Suomi menetti satoja tuhansia euroja mainos- ja verotuloja. Nettipokerikiellon toteuttaminen vaatisi myös lisäresursseja viranomaisille. Tähän nykyinen hallitus on vastannut leikkaamalla nykyisestäkin poliisivoimien rahoituksesta.

 

Peliongelmien hoitoa pidetään myös perusteena kieltää nettipokeri. Vuonna 2010 peliongelmaisia varten ylläpidettyyn Peluuriin tulleista peliongelmia käsitelleistä puheluista peräti 65% käsitteli rahapeliautomaatteja, kun taas nettipokerin osuus puheluissa oli vain 7%. Tämä siitä huolimatta, että rahapelejä innokkaimmin hakkaavat yksinäiset mummot ja papat tuskin soittelevat kovin innokkaasti kyseiseen puhelinpalveluun. Lisäksi Suomessa varsinainen nettipokeribuumi on jo ohi ja pelaajien osuus on jo kääntynyt maltilliseen laskuun. Sen sijaan rahapeliautomaattien aggressiivinen sijoittelu on pääsyyllinen suomalaisten peliongelmiin, ja huomattava osa niiden tuotosta tulee peliongelmaisilta joiden määrä on pari prosenttia väestöstä.

 

Käytännössä nettipelien pelaamisen estäminen toteutuisi joko rahaliikenteen kieltämisellä suomalaisilta pankeilta nettipeliyhtiöille tai IP-osoitebannilla. Kumpikin tapa on helppo kiertää ja niiden toteuttaminen ja valvominen vaatisi suuria panostuksia valtiolta. Käytännössä se ei myöskään näkyisi ulospäin kuin kiusantekona harrastelijoina ja hyödyttömänä noitavainona.

 

Lisäksi Suomen pelimonopoliyhtiöt ovat viime aikoina suunnitelleet laajentavansa toimintaa ulkomaille. Unioni ja sen muut jäsenmaat eivät missään tilanteessa hyväksyisi tilannetta, jossa Suomen pelimonopoliyhtiöt toimisivat muissa Euroopan maissa samaan aikaan kun Suomessa ei saisi toimia kuin nämä monopoliyhtiöt.

 

Helsingin Keskustanuorten Keski-Helsingin osasto kannattaa jatkossakin kansalaisten valinnanvapautta nettipokerin pelaamisen suhteen.

 

 

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Keskustanuoret eivät kannata ulkomaalaisilla rajapelisivustoilla pelaamisen kieltämistä, vallitseva käytäntö on Keskustanuorten mielestä hyvä ja toimiva. Keskustanuoret pelkäävät kehitystä, jossa valtio alkaa rajoittaa kansalaistensa pääsyä tietyille Internet-sivustoille erilaisilla ip-estoilla. Vaikka tällaisten ip-estojen tavoite olisikin hyvä, voi estolistoille päätyä myös muita sivustoja. Vapaatiedonvälitys on länsimaisen demokratian kulmakivi, jota tulee vaalia.

 

Keski-Helsingin osaston Keskustanuoret:

25. Pakkoruotsi korvattava vapaavalinnaisella kielellä ja virkamiesruotsista luovuttava

 

Suomessa on kielipolitiikan suhteen toimittu todella nurinkurisesti. Ruotsin kieleä äidinkielenään puhuvien määrä Suomessa on suhteessa pudonnut alle puoleen 1920-luvulta alkaen ja heitä on enää noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Kuitenkin vuonna 1968 peruskoulun oppimäärään asetettiin pakollinen toinen kotimainen kieli ja vuonna 1987 ns. virkamiesruotsi tuli pakolliseksi osaksi kaikkia korkeakouluopintoja. Piristävänä poikkeuksena ja askeleena kohti valinnanvapautta Vanhasen I hallitus poisti pakkoruotsin pakollisuuden ylioppilaskirjoituksista.

 

Erilaisissa kyselyissä jatkuvasti selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa pakkoruotsin lakkauttamista. Vastoin yleistä luuloa myös huomattava osa ruotsia äidinkielenään puhuvista suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Åbo Akademin joulukuussa 2010 tehdyssä tutkimuksessa jopa 39 prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvista kannatti pakollisen ruotsin kielen opetuksen lakkauttamista. Lisäksi viime vuonna käyty Keski-Pohjanmaan maakuntahallinnollinen paljasti että virkamiesruotsi ei riitä tarjoamaan palveluita ruotsinkielisten mukaan tyydyttävästi. Mitä virkaa tällä järjestelmällä sitten on, jos se ei riitä edes peruspalvelujen tarjoamiseen? Ruotsinkielisten palvelujen toteuttamiseen tulisi riittää se, että kunnassa olisi heidän tarpeidensa mukaan ruotsin hallitsevia virkamiehiä. Kaikkien sitä ei tarvitse osata, kuten tämä käytännössä on jo arkipäivää.

 

Myös monet merkittävät toimijat kuten Elinkeinoelämän keskusliitto ovat viime vuosina liputtaneet valinnanvapauden puolesta. Eikä mikään ihme, sillä ruotsin kieli toimii monipuolisen kielitaidon tulppana. Pelkästään matkailuteollisuudessa työntekijöiden monipuolinen kieliosaaminen olisi korvaamatonta. Myös Suomen vientivetoinen talous vaatisi moninaista kielitaitoa, mutta pakollinen ruotsin syöttäminen vie monelta nuorelta innostuksen opiskella mielekkäitä kieliä. Lisäksi pakkoruotsi rankaisee ruotsin kieltä mieluusti lukevia oppilaita epämotivoituneilla luokkatovereilla.

 

Käytännössä vapaavalintainen kieli tarkoittaisi valitsemista vähintään neljän kielen joukosta peruskoulun yläasteella ja toisella asteella. Valtion tulisi tarvittaessa korvata tästä kunnille aiheutuvat ylimääräiset kulut, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuisi kuntien talouden siitä kärsimättä. Mahdollisuuksien mukaan toki nuorille tulee pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman monipuolinen kielivalikoima.

 

Keski-Helsingin osasto kannattaa valinnanvapauden ja monipuolisen kielitaidon kehittämistä Santeri Alkion hengessä.

 

 

Liittohallitus yhtyy aloitteeseen.

 

Keskustanuoret pitävät ruotsin kieltä tärkeänä pohjoismaisen yhteistyön kannalta. Kaikille suomenruotsalaisille on taattava oikeus julkisiin palveluihin omalla äidinkielellään. Keskustanuoret on sivistysliike. Pakko sopii huonosti sivistykseen. Kepillä ja vastahangalla kielten omaksuminen ei etene. Keskustanuoret näkevät, että nykyistä suurempi valinnanvapaus kielten opiskelussa lisäisi lasten ja nuorten opiskelumotivaatiota. Vapaasti valittua ruotsia opitaan enemmän kuin pakkoruotsia.

 

Keskustanuoret eivät kuitenkaan kannata kaikkiin kouluihin neljää vapaavalintaista kieltä, sillä tämä loisi eriarvoisuutta erikokoisten koulujen sekä metropolien ja syrjäseutujen välille. Käytännössä jokaisella lapsella ja nuorella olisi oltava oikeus valita englannin lisäksi toinen kieli kahdesta tai kolmesta vaihtoehdosta, joista yksi olisi edelleen ruotsi. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Kannatettavia ajatuksia, lukuunottamatta valtionvelan lyhentämistä. Näillä koroilla ja tässä suhdanteessa se ei kannata, tärkeintä on ettei velka lisääntyisi, ainakaan BKT:n kasvua nopeammin, jos BKT pienenee niin velka kasvaa vaikka sitä ei ottaisikaan lisää.
Nettipokeriakin tärkeämpää on työntekemisen verottamisen keventäminen, kannustinloukkujen etsiminen ja purkaminen, esim kansalaispalkalla, siinä byrokratiakin vähentyisi huimasti.
Nettipokeria koskee sama kuin muutakin ilmaisukontrollia, siinä hyvät aikomukset muodastavat nopeasti polun helvettiin.

En ymmärrä tätä perse edellä puuhun menemistä säästöjen etsimisessä. Helsingin seudulla jotkut haluavat miljoonan ihmisen kuntaa, jota hallitsisivat kantakaupungissa asuvat kokoomuslaiset. Samalla kaavalla siis viisi kuntaa Suomeen? Maailman kallein asia on yht´äkkiä demokratia! Vai meinaako ne sairaanhoitajia vai opettajia potkia pellolle? Yksikään kravaattikaulanen korruptiovirkamies ei lähde mihinkään, se on selvä, vaan istuvat kuin tatit puoluidensa mandaatilla pian varmaan työnjohtajista alkaen. Puolue-eliitin nimittäminä, tätä voi vastustaa vain ja ainoastaan aito demokratia. Sauri ja Vuotilainen ovat tulleet varmasti kalliimmiksi, monellakin tavalla, kuin mitä koko kuntademokratia maksaa.
Mitä kauemmas päätöksenteko viedään sitä hämärämpää siitä tulee, yhtäkään kunnanjohtajaa ei valita vaaleilla vaikka vaikuttaa enemmän kuin yksittäinen kansanedustaja, silti ovat poliittisia nimityksiä? Mitä ihmeen pelleilyä tämä on? Miksi suostumme tähän?

Lisää kansanäänestyksiä, ylimmät virkamiehet valittava suorilla kansanvaaleilla siinä kuin kuntien ylin johtokin. Kaikki poliittiset virkanimitykset pitää yksiselitteisesti kieltää, lukuunottamatta joitakin avustajien tms. tehtäviä. Mikäli KELA:n pääjohtajan halutaan olevan poliitikko, pitäisi hänet valita siihen vaaleilla. Tämä sentään hieman hillitsisi tätä lypsämistä.

Suomi ei todellakaan ole kaksikielinen maa kuin paperilla, ruotsinkielisille tulee taata normaalit vähemmistökielten edustajien palvelut. Niissä kunnissa missä ruotsi on merkittävässä asemassa niin palvelut tulee järjestää vähintään keskiverto päivystyslääkärin suomea vastaavalla ruotsilla.

Toimituksen poiminnat