Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Yleisradion rahoitus

Yleisradion rahoitus

On kulunut runsas kuukausi siitä, kun viestintäministeri Suvi Lindén lykkäsi päätöstä Yleisradion rahoitusmalliksi. Lindénin perusteista lykätä maksua voidaan perustellusti olla montaa mieltä, mutta siitä asiasta on turha käydä enää keskustelua. Nyt lieneekin sopivan rauhallinen hetki alkaa katsoa Yleisradion rahoitusta puhtaalta pöydältä, sillä se nousee varmasti seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä esille.

Yleisradion rahoituksessa on itse asiassa kysymys kahdesta kohtaa. Ensimmäinen on rahoituksen kerääminen, joka YLE-maksun muodossa on saanut päähuomion mediassa. Toinen kohta on kuitenkin ehkä tärkeämpi, eli Yleisradiolle kerättävän rahoituksen määrä. Suomalaisessa keskustelussa ei ole avoimesti päästy keskustelemaan Yleisradion roolista ja sen rajoituksista nykypäivän viestintävälineenä.

Aloitetaan kuitenkin rahoituksen keräämisestä. Nykyisen televisiolupamaksun korvaajaksi ehdotetun YLE-maksun sijasta on esitetty useita rahoitusmalleja Yleisradiolle valtion budjetista, joko vuosittaisen määrärahan tai erillisen säätiön kautta. Myös osittainen mainosrahoitus olisi teoriassa mahdollista, mutta vaatisi lakimuutoksen ja vaarantaisi Yleisradion puolueettomuuden. Yleisradion asettamista maksukortille on myös ehdotettu. Pieni osa Yleisradion rahoituksesta tulee myös kaupallisilta kanavilta kerättävistä toimilupamaksuista.

Televisiolupamaksujärjestelmän kuluista on ollut vaikea saada täsmällistä tietoa, mutta vuoden 2010 valtion talousarvioesityksessä perinnän ja tarkastuksen kuluihin on varattu 10,5 miljoonaa euroa ja tv-maksujärjestelmän kehittämisen rahoittamiseen 1,5 miljoonaa euroa. Tämä 12 miljoonaa euroa menee puhtaasti jo maksujen keräämiseen. Myös YLE-maksun erillisen järjestelmän ylläpito aiheuttaisi varmasti kuluja, joiden määrää on kuitenkin vaikea arvioida. Lisäksi YLE-maksun kerääminen aiheuttaisi rahallisesti yhtä suuren maksun kertymisen yksittäiselle pienituloiselle opiskelijalle kuin kymmenpäiselle perheellekin, vaikka opiskelija ei edes televisiota omistaisi.

Budjettirahoituksen etuina on maksun jakautuminen oikeudenmukaisesti, mutta tuolloin valtion tulisi määrätä Yleisradion rahoitus pidemmälle aikaa, jotta palvelua voitaisiin kehittää. Budjetista maksettuna myös erillisiä varainkeruun menoja ei enää menisi. Osittainen mainosrahoitus voisi vähentää valtion osuutta Yleisradion budjetista. TV-maksukorttijärjestelmä ei sekään olisi ilmainen, ja tietyt Yleisradion peruspalvelut tulee säilyttää kansalaisten käytössä.

Mutta toiseen kysymykseen: Mikä siis olisi Yleisradion kansallinen tehtävä ja kuinka suuri rahoitus sille pitäisi kerätä. Vuonna 2010 Ylen rahoituksen tasoksi on lupailtu ennen kuluja 480 miljoonaa euroa. Tällä kustannetaan Yleisradion neljä televisiokanavaa, 8 radiokanavaa ja niiden yhteydessä olevat maakuntaradiokanavat. Erityisen kriittisesti yleisessä keskustelussa on suhtauduttu YLE FST5:n tulevaisuuteen, jonka katsojaluvut mitataan promilleissa ja jonka kulut ovat kymmeniä miljoonia.

Tällä hetkellä Yleisradiolla ei ole juuri mitään todellista kontrollia menoissaan. Pitäisikö Yleisradion tulevaisuudessa keskittyä niiden suomalaisten kulttuurialueiden ylläpitoon, mihin kaupallisten kanavien ei kannata ryhtyä. Ja pitäisikö Yleisradion tarjontaa supistaa reilustikin, kun lähimenneisyydessäkin on pärjätty hyvin kahdella televisiokanavalla. Päätös tästä kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle, ei Yleisradion toimitusjohtajalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Matti Vuorio (nimimerkki)

Englanninkieliset roskaohjelmat POIS ! Eiköhän rahaa säästy !

jokuvaan, (nimimerkki)

Puolueet eivät uskalla keskustalla YLE:n budjetin määrästä, koska he pelkäävät että YLE kostaa takaisin.

Siksi hommataan erillistä arviointiryhmää tai muuten kierretään ja kaarrellaan kuin kissa kuumaa puuroa.

Luultavasti tv-lupamaksuja ei koroteta, jolla tullaan kuin "vahingossa" pakottamaan YLE pikaisesti säästöihin. Tietenkin vähän ennen tätä kaikki ryhmäjohtajat olivat olleet vakuuttelemassa, että puolen miljardin budjetti on IHAN JEES, siitä vaan.

Jungner repii viimeiset ehjät pelihousunsa kun huomaa tämän viimeisen juonen.

YLE:n nykyinen holtiton rahantuhlaus on tullut tiensä päähän, siinä ei auta enää edes YLE:n RSO:n Teemalla pyörivät paniikkimainokset.

VeliSynkkä (nimimerkki)

Koko YLE POIS!
1. 3300 Ihmiselle KENKÄÄ >>> 200 jää ! PERSU VIEKÖÖN!
2. Kalusto 100% MYYNTIIN KANSAINVÄLISELLÄ SUURHUUTOKAUPALLA! VITTU!
3. KAIKKI OHJELMISTOT KILPAILUTETAAN LUUTA MYÖTEN! HELVETE!
4. Budjettiin TYNKÄYLEMAKSU! VIDDU!

VeliSynkkä
KANSALAISILLE EI ENÄÄN VITTUILLA! PISTE!

vieras (nimimerkki)

VeliSynkälle taputukset. Oikeasti pari kanavaa riittää ja huomattavasti vähempi määrä toimittajia, siis työntekijöitä.

jestas (nimimerkki)

Mikä kepulaisia poliitikkoja vaivaa? Jatkuvasti muistiongelmia....

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/89866-jaiko-vanhan...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset