Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden pakollisen työharjoittelun ongelmia

Hei kaikille, ajattelin aloittaa oman blogini kohtuullisen raskaalla asialla. Viime aikoina on ollut paljon puhetta nuorisotyöttömyydestä, mihin myös hallitus on vastannut antamalla lisärahaa sen hoitoon esimerkiksi työllisyyssetelin muodossa. Pakollisen työharjoittelun tuomat ongelmat ovat kuitenkin jääneet hämärän peittoon.

Suomessa ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu tietty määrä pakollista työharjoittelua, yleensä 5 kuukautta (30 opintopistettä). Tätä perustellaan aivan asiallisesti opintojen käytännönläheisyydellä, mutta nyt heikomman taloustilanteen aikana ainakin liiketalouden opiskelijoiden mahdollisuudet saada työharjoittelupaikka ovat heikentyneet. Työnantajat ovat tietoisia harjoittelun pakollisuudesta, ja ovat kasvavissa määrin käyttäneet alan työharjoittelijoita ilmaisena työvoimana. Eri aloilla ongelmat ovat kuitenkin erilaisia, ja keskustellessani eri aloja edustavien opiskelijoiden kanssa monenlaisia ongelmia on tullut eteen, esimerkiksi sosiaalialalla harjoittelijalle ei edes saa maksaa palkkaa. Osalla aloista työntekijöiden tarve taas on niin suuri, että työharjoittelupaikka löytyy helpommin.

Kysymykseksi nouseekin miten opiskelijoiden työharjoittelun väärinkäyttöä estettäisiin. Samaan aikaan kun nuorisotyöttömyys huitelee korkeimmissa lukemissa tällä vuosituhannella, monet työnantajat eivät toteuta sosiaalista vastuutaan vaan hyväksikäyttävät järjestelmää surutta. Kaikkein huonoimmassa asemassa olevat opiskelijat joutuvat samaan aikaan töitä tehdessään nostamaan lainaa edes maksaakseen vuokransa ja ruokansa, kun 8 tunnin työharjoittelun ohessa sivutöiden tekeminen voi olla mahdotonta. Ei liene ihme jos nuoremmilla sukupolvilla ei riitä lojaalisuutta työnantajia kohtaan jotka tällaisella toiminnalla mustaavat oman maineensa.

Ratkaisuna asiaan tarvittaisiin selkeä asennemuutos työnantajien taholta. Myös valtion pitää tulevaisuudessa harkita tarkasti pakollisen työharjoittelun tarvetta ja kestoa, mikäli tällainen tilanne jatkuu. Tarvitaanko kaikilla aloilla oikeasti viiden kuukauden "työharjoittelua", mikäli yrityksistä ei löydy selkeä intoa kouluttaa opiskelijoita työelämään tai edes maksaa teettämästään työstä harjoittelijan palkkaa. Ja jos ei löydy, niin voitaisiinko työharjoittelu korvata tavallisella työllä tai tehdä valinnaiseksi osaksi tutkintoa.

Muualla maailmassa palkatonta työtä kutsutaan orjatyöksi. Suomessa se kulkee aivan liian usein nimellä pakollinen työharjoittelu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Inex (nimimerkki)

Olet aivan oikeassa, näitä ongelmia tuntuu olevan pilvin pimein ja Suomeen on tullut uusi sukupolvi mikä ei halua maksaa työstä edes palkkaa vaan työnantajien pitäisi saada työpanos ilmaiseksi. Onhan tämä aivan hulluksi mennyt.

K Veikko

Eikö muka tällä hetkellä työharjoittelusta kelpaa täyttä palkkaa vastaan tehty työ?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

#2: Ei ainakaan kelpaa meillä. Periaatteessa työn pitäisi myös sopia syventäviin opintoihin (meillä esimerkiksi markkinointi, markkinaoikeus tai viestintä), mutta siitä joudutaan jatkuvasti kaiken muun ohella joustamaan. Pitää olla erillinen sopimus työharjoittelusta, ja lapussa käsittääkseni meidän koulussa vielä erikseen lukee että työharjoittelusta ei tarvitse maksaa palkkaa.

Tornihuhut kertovat että joskus yksi tai kaksi olisivat onnistuneet päivätöistään saamaan työharjoittelun kuitatuksi, mutta varmistettuihin kertomuksiin en ole törmännyt. Tähän on kuitenkin opiskelijakunnan toimesta koitettu saada muutosta, ja pistetään koulun sisäinen kannanotto lähiaikoina eetteriin.

K Veikko

Ilmeisesti kuitenkin voidaan lähteä siitä että suoraan koulusta valmistunut henkilö ei ole samanveroinen ammattihenkilö (-mies) kuin mitä alalla kuin alalla odotetaan ammattihenkilön olevan?

Jos vastaat kyllä, niin siitä seuraa että jonkin asteinen työharjoittelu on tarpeen. Ja vaikka se ei olisikaan tarpeen niin työharjoittelu edistää henkilön kykyä selvitä työssään?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

#4: Kyllä, samaa mieltä olen. Mutta kuten kirjoituksessakin käsitellään, ei työnantajilla tunnu olevan tahtoa järjestää koulutusta vastaavaa työharjoittelua. Tavaroiden lajittelu hyllyihin ja kassaneitinä toimiminen tuskin auttaa kovin suuresti markkinoinnin ammattilaisen työhönoppimista, varsinkin jos kyseinen henkilö on jo osa-aikatyönä tehnyt samanlaista työtä. Vielä kun siihen yhdistetään palkattomuus, menee opiskelijalta motivaatiokin tehdä työnsä hyvin.

Kuten kirjoituksen toisessa kappaleessa totesin, käytännönläheisyys on ollut hyvä peruste kun koulutukseen sopivaa työharjoittelua on ollut saatavilla ja sehän on osaltaan ollut ammattikorkeakoulujen perustamisen ideana. Nyt tilanne työharjoittelun tarjonnan puolesta valitettavasti on kovin huono, eikä nopeaa tilanteen paranemista ole odotettavissa.

K Veikko

Jos siis hyviä työharjoittelupaikkoja kuitenkin on olemassa (vaikka ei riittävästi) niin miten tästä opiskelijoiden sankasta joukosta valikoituvat ne yksilöt, jotka saavat nämä hyvät paikat?

* Ovatko nuo harjoittelupaikan saaneet juuri niitä parhaita ja alalle sopivimpia yksilöitä?
* Perustuuko valinta satunnaisotokseen?
* Vaikuttavatko suhteet?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

#6: Paha sanoa ovatko harjoittelupaikan saaneet parhaita tai sopivimpia, mutta pääosin heillä on parhaat suhteet käytettävissään. Monet pienyritykset saattavat ottaa työharjoitteluun ihmisiä puhtaasti puskaradion / tutuntuttujen kautta, jolloin perhesuhteet saattavat ratkaista.

On paha myös arvioida kuinka paljon näitä ns. hyviä työharjoittelupaikkoja on. Aika moni opiskelija ottaa sellaisen pienipalkkaisen/palkattoman työharjoittelupaikan vain hoitaakseen asian alta pois, vaikka paikka ei mitenkään sopisi koulutukseen. Tämä on valitettavan totta monen kohdalta, eikä ole yhteiskunnankaan kannalta edullista kun potentiaalinen työntekijä on puoli vuotta poissa työmarkkinoilta "kaivamassa kuoppia".

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Tuo on sikäli omituista, että saahan työtön työnhakijakin harjoittelustaan päivärahaan lisän. Paljonko tuon soveltaminen opiskelijoihin sitten maksaisi?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

#8: Tuskin kyse olisi kansantaloudellisesti suuresta summasta, koska kyse taitaa olla (verottomasta) 8 eurosta työpäivältä mikä sekin olisi pieniin opiskelijan tuloihin tervetullut lisä. Aivan lonkalta heittäisin työharjoittelun suorittajia olevan noin 25 000 - 30 000 vuodessa (perusteena opiskelijoiden kokonaismäärä), jolloin summat liikkuisivat 20-30 miljoonan välillä vuodessa.

Tuo vielä oletuksena että yksikään opiskelija ei saisi palkkaa työharjoittelusta, joten todellinen summa olisi vielä tuotakin matalampi. Ja se palautuisi tehokkaasti kulutukseen, opiskeluaikana kun ei tuota rahaa paljoa säästellä tekemättä ohessa töitä.

Ofelia (nimimerkki)

Toisarvoisten, meneillään olevaan koulutukseen liittymättömien töiden teettäminen EI ole mitään todellista työharjoittelua. Se on kuten sanoit, tapa hoitaa homma pois. Opiskelun kannalta siitä ei ole hyötyä.

Olen itse vastaanottanut työharjoittelijoita (lasten erityishuolto ja opetus) ja tiedän kokemuksesta, että harjoittelijan ohjaaminen, palaverit ja valvonta teettää ohjaajalla melkoisesti ylimääräisiä työtunteja.

Palkka ei mielestäni ole tässä tärkein. Opiskelijoiden pitäisi vaatia kaikilla opintosekstoreilla mielekästä ja opintoja syventäviä harjoittelujaksoja. Ja maksettakoon ohjaajallekin vaikka pieni nimellinen korvaus siitä, että hän ottaa vastuun ohjattavastaan.

K Veikko

Äkkiseltään ajatellen

* Kaikki alalle valmistuneet eivät kuitenkaan jää työhön tälle alalle. (Koulutus voi silti olla hyödyllinen, vaikka työllistyisikin toiselle alalle.)
* Työhön pitäisi jäädä se parhaiten soveltuva joukko.
* Sukulaissuhteella "enon" firmaan työllistyvä harjoittelija ei vie harjoittelupaikka toiselta, paremmin soveltuvalta, koska tuo enon firma kuitenkin ottaisi harjoittelijoita siten kuin ala keskimäärin ottaa. - Sitä paitsi työllistyminen tutussa firmassa saattaa olla parempi.
* Jos taas hyvät suhteet harjoittelufirmaan on luonut opiskelun aikana on se sinänsä opintoviikkojen arvoinen suoritus. Suhteilla pärjää työelämässä ja suhteiden luominen opiskeluaikana itsessään pitäisi palkita opintoviikoilla. - Se on opintosuoritus.
* Palkkakysymykseen en osaa sanoa juuta enkä jaata.

Kancell (nimimerkki)

Opiskelija saa kuitenkin opintotukea työharjoittelun ajalta, koska työharjoittelun katsotaan kuuluvan osaksi opintoihin. Ja niinhän sen pitääkin olla. Täytyy harjoitella, jotta on joskus sitten valmis tekemään niitä oikeita hommia.

Kokonaan toinen juttu on sitten se, että oikeita harjoittelupaikkoja ei ole ja opiskelijat joutuvat kuittaamaan pakollisen harjoittelun kaupan kassalla tai varastoduunissa ilmaistyövoimana. Täysin älytöntä.

Jos työmarkkinoilla ei ole tarjota oikeita harjoittelupaikkoja, niin tuskin on sitten tarjota oikeita töitä vastavalmistuneillekaan. Koulutuspoliittinen kysymys, tällä hetkellä koulutetaan aivan liikaa AMK-henkilöitä. Mikä on sangen surullista sellaisen nuoren ihmisen kannalta, joka on huijattu tällaiseen hulluuteen.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Se on totta ettei palkka tuossa ole tärkein, kunhan työharjoittelulla olisi sisältöä josta olisi todellista hyötyä työelämässä ja missä koulussa opittua todellisuudessa saisi kokeilla käytännössä. Palkka tulee enemmän kuvaan juuri noissa kaupan kassalla suoritetuissa työharjoitteluissa.

Kancell on myös aivan oikeassa siinä että tällä hetkellä koulutuksen laatu ja määrä eivät vastaa tarvetta, ei Suomessa todellisuudessa olisi tarvetta korkeakouluttaa suurinta osaa ikäluokasta. Eikä tulevaisuudessa moiseen varmasti ole varaakaan.

VeliSynkkä (nimimerkki)

YRITTÄJIEN, Yritysjohtajien, konsulttien, kouluttajien ja terapeuttien täysin yhtäpitävä NÄKEMYS on, että AMK - opiskelijat ovat PÄÄSÄÄNTÖISESTI opiskelijamassojen RUPUSAKKIA joitten päätavoite on päästä kustakin kursista läpi rimahipoen. Piste!
Ja UNOHTAA koko kurssin sisältö samantien. PISTE!
Ja päästä kaikesta mahdollisimman HELPOLLA! Piste!

NE ON SIIS HELVETINMOISIA TYÖELÄMÄN VAHINKOPALLOJA!

Satun olemaan n. 50 ammattilaisen solmukohdassa ja JOKAINEN näistä ihmettelee samaa eli opiskelijoiden AGGRESSIIVISTA mutta täysmotivoitumatonta, tympeytynyttä ja vetämätöntä, mistään kiinnostumatonta asenne YHTÄÄN MIHINKÄÄN!
Se myöskin näkyy AMK - kouluissakin, raportoivat opettajat eli sieltä tulee täysin avointa naaman, perseen ja keskareitten näyttöä tunneilla.

Eikä ymmärretä eikä ERITYISESTI HALUTAKKAAN YMMÄRTÄÄ ETTÄ TYÖELÄMÄ ON IKÄVÄÄ PUURTAMISTA!
Yrittäjä saattaa tehdä kahta vuoroa ja ITSE täytellä sydänyöllä loppuun väsynenä hylllyjä jne ja tehdä näitten kullannuppujen vihaamia SHITTIDUUNEJA.
AMK t ovat siis näitten tuntemieni ammattilaisten mielestä SOSIAALIFASISTIEN kehittämiä IHMISSÄILÖMÖJÄ B - luokan YLIJÄÄMÄIHMISILLE joilla ei kaali riittänyt Yliopistoon pääsemiselle MUTTA HERRAKSI VAAN PITI PÄÄSTÄ VAIKKA sekunda KORKEAKOULUSTA!
TARKOITTAA; Suurin osa AMK sta on surkeita ja pitäisi ehdottomasti lopettaa, koska niistä suurin osa tuottaa vaan vihasia ja katteettomiin lupauksiin syvästi kyrpiintyneitä nuoria suoraan koko loppuelämän kestävään TYÖTTÖMYYSPUTKEEN!

VeliSynkkä
VULGAARIKIRJOITTAJA joka harjoittelee akateemista nasaalia.

jämpti (nimimerkki)

Kerron tositarinan. Olipa kerran tyttö.

Tyttö pääsi AMK-tutkintoon kuuluvaan pakolliseen harjoitteluun erääseen yritykseen palkatta, kuinkas muutenkaan. Vihjattiin, että luvassa olisi palkallinen työpaikka harjoittelun jälkeen, jos homma sujuu.

Ja sujuihan se. Tyttö puursi ilmaiseksi stressaavassa työssä. Usein työt seurasivat iltaisin kotiinkin esim. asiakkailta saatujen kiireellisten huomiota vaativien sähköpostien muodossa.

Työharjoittelu läheni loppuaan ja tyttö sai kuulla, että firmaan olikin otettu uusi palkaton (kuinkas muutenkaan?) harjoittelija. Se oli tytölle kova isku. Se tuntui todella pahalta ja epäoikeudenmukaiselta. Lupaukset syötiin ja kova uurastus valui hukkaan, sillä tytön työssä ei ollut ollut moittimista.

Tyttö oli tuonut firmaan uusia asiakkaitakin. Nyt asiakkaatkin ihmettelivät, että missä on tyttö, jonka kanssa he haluavat asioida ja joka tuntee projektin ja heidät. Miksi hän jätti projektin kesken? En tiedä, mitä asiakkaille kerrottiin, mutta pelkään pahoin tytön maineen kärsineen alan ihmisten keskuudessa, koska yhteistyö oli läheistä ja moni asiakas saattoi nähdä tytön "lopettamisen" kesken projektin jonkinlaisena petturuutena. Koska työnantaja ei halua menettää asiakkaita, niin voimme arvailla, että mikä on hänen asiakkaalle kertomansa versio tytön "lopettamisen" syistä.

Työharjoittelu toki tuli suoritettua, mutta tytölle jäi tapauksesta tosi paha maku suuhun. Mainittakoon, että uusikaan harjoittelija ei saanut pysyvää paikkaa.

Mitä tuollainen tekee nuoren luottamukselle elämään ja toisiin ihmisiin? Olen kuullut, nähnyt ja todistanut vastaavanlaisia tarinoita aivan liikaa. Nuoria käytetään usein pelkkänä orjatyövoimana ja vieläpä oikein imetään mehut lupailemalle mahdollista palkallista jatkoa! Vaikka selvästikään useilla ei ole mitään aikomusta pitää lupaustaan.

Lopputuloksena meillä on systeemin ja työnantajien päähän potkima nuori, joka sai arvokkaan opetuksen: ihmiset ovat ahneita, älä luota kenenkään ja ole valmis puurtamaan vaikka ilmaiseksi toisen materiaalisen hyvän eteen, josta et varmasti tule saamaan murustakaan. Ei työ tekijäänsä kiitä.

Sen pituinen se.

höpönassu (nimimerkki)

Jaha. VeliSynkkä teki taas kerran tutun VeliSynkkämäisen temput ja vetäisi varomatonta kloppia täysillä suoraan vastapalloon!

Tuommoinen verbaalinen ryöpytys mahtaa sattua. Auts! auts! auts! ja päälle Outch!

VeliSynkkä (nimimerkki)

15.
## Nuoria käytetään usein pelkkänä orjatyövoimana ja vieläpä oikein imetään mehut lupailemalle mahdollista palkallista jatkoa! Vaikka selvästikään useilla ei ole mitään aikomusta pitää lupaustaan.
Lopputuloksena meillä on systeemin ja työnantajien päähän potkima nuori, joka sai arvokkaan opetuksen: ihmiset ovat ahneita, älä luota kenenkään ja ole valmis puurtamaan vaikka ilmaiseksi toisen materiaalisen hyvän eteen, josta et varmasti tule saamaan murustakaan. Ei työ tekijäänsä kiitä ##

KYLLÄ, voi pitää paikkansakin, ja jopa minunkin mielestä on hävytöntä vedättää katteettomilla lupauksilla!
Mutta myöskin yksi AINA piiloon jäävä näkökulma on se, että pienkauppias, pienyritäjä jne. on AINA KUOLEVAN LAJIN EDUSTAJA joka tekee HENKENSÄ HÄDÄSSÄ MITÄ TAHANSA PÄRJÄTÄKSEEN EDES VIELÄ 6 LISÄKUUKAUTTA!

Tätä ei ole kukaan katsomassa, kertomassa ja VITUT VÄLITTÄMÄSSÄKÄÄN!
Nimittäin tänä ja ensivuonna lopettaa 100 000 pikkuyritystä jatkajien puutteeseen! Hurrah! ( Sosiaalifasistit )

VeliSynkkä
Skenaario; Ensivuonna puolet Mannerheimintien liiketiloista on tyhjillään!

Petsaus (nimimerkki)

#3

Tässä sitten kolmas varmistus. Sain tehdä työharjoittelun täydellä palkalla omassa firmassani. Tutkintoni oli AMK sittemmmin YMK, jonka jälkeen siirryin valtion leipiin odottelemaan eläkepäiviä.

Petsaus (nimimerkki)

Minusta70%:a AMK:sta pitäisi lopettaa. Siellä on opettajina leipääntyneitä juoppoja/kantturoita, jotka lyövät vuosi vuoden jälkeen samoja oppitunteja peliin ja siinä sivussa harjoittavat yleisesti yrittäjän toimintaa/politiikkaa/ry toimintaa.

Vanhan kunnon teknikkokoulutukset peliin niin saadaan osaasia työkentälle. Monet AMK:t ovat suoraan lukiosta hypänneitä ei työkokemusta omaavia opiskelijoita.

Toinen miksi AMK:t voivat hyvin on se, kun ne ovat valtion ja kuntatalouden ylenemiskoulutuspaikkoja varsinkin työnohessa tehtävä tutkinto.

Itse, kun kävin AMK tutkinnon niin olin läsnä, ehkä 20%:a tunneista. Muuten tentin kaiken.

Tiina (nimimerkki)

Kuka ikinä päivärahan mainitsi, niin se olisi edes jotakin. Itse sain suoritettua tradenomiopintoihin kuuluvan harjoittelun samalla kun olin kesätöissä vaikka ei nyt ehkä ihan juuri ollut tradenomin tasoista hommaa. Tulipahan tehtyä. Koulutusohjelma missä opiskelin on sittemmin lopetettu eli se kertoo jotakin sen laadusta.

Vaikka AMKeihin mahtuu paljon paskoja koulutusohjelmia ja opettajia yms. niin tuskin ne yliopistoistakaan puuttuvat. Eiköhän sitä mätiä omenia mahdu joka sakkiin.

Nyt opiskelen sosionomiksi ja kyllähän se vähän kyrsii tehdä ilmaiseksi töitä harjottelun nimellä. Töitä mitä voisin tehdä sijaisena ja nostaa palkkaa. Varsinkin naisvaltaisilla aloilla palkattomuus on ongelma. Insinöörit nostelee (tai ainakin nosteli ennen) kunnon palkkaa kun tytöt tekee kiltisti ilmaiseksi töitä.

Erään kommentoijan kommentti siitä, että harjoittelun ohjaaja joutuu tekemään ohjauksen oman työnsä ohella eikä siitä monessa paikassa saa mitään extraa on myös väärin. Ainakin sosiaalialla harjoittelun ohjauksesta maksetaan pieni korvaus, mutta se menee työnantajalle tai esimerkiksi kaupungin pohjattomaan kassaan. Vaikka tietysti sen pitäisi mennä suoraan ohjaajalle. Melkoista olisi jos joskus joku olisi oikeudenmukaista.

Jos tästä meitsin löpinästä kukaan mitään tolkkua saa niin loppukaneetiksi vielä sellainen asia, että harjoittelusta maksaminen on paljon myös alasta kiinni ja millä vuosikurssilla on. Tuskin ekan vuoden sairaanhoitaja tai insinööri tai mikävaan opiskelija osaa vielä työtään niin hyvin että sille siitä kannattaisi maksaa.

K Veikko

Ammattiliiton intressi:

Kuviteleppa tilanne että työharjoittelusta maksettaisiinkin suurempaa palkkaa kuin itse työstä. - Mitä ammattiliitot sanoisivat asiaan?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

#21: Tuossa hypoteettisessa tilanteessa todennäköisesti samaa kuin mitä he sanovat joka kerran kun heidän kaikkein järjettömimpiinkin vaatimuksiin sanotaan ei. Eli lakko kun eivät saa koko kakkua itselleen. Sinänsä työharjoittelussa voitaisiin todellisuudessa käyttää harjoittelijan palkkaa (85 prosenttia lähtöpalkasta), varsinkin jos siihen olennaisena osana kuuluu työssä oppiminen.

Kommentoinpa lyhyesti yhteen aiempaankin kommenttiin:
#19: En nyt noin laajaan leikkaukseen lähtisi, mutta on totta että tällä hetkellä suomalaisia ylikoulututetaan (kortistoon). Yksinkertaisesti kaikille nykyisillekään tradenomeille ja muille ei työtä riitä ja lisää pusketaan työmarkkinoille. Yrittäjyyden tukeminen voisi olla osa ratkaisua.

toinen näkökulma (nimimerkki)

Pisti hieman silmään tämä kirjoitustyyli, että työmarkkinat ikäänkuin "tarjoaisivat" töitä ja harjoittelua, mutta se vaan ei mene niin. Itse se kaikki on tehtävä ja pyristeltävä parempiin asemiin. Harvoin sitä kukaan tekee toisen puolesta.

Tottakai yksityiset yritykset mielellään käyttävät hyväkseen kaikki ilmaistyöntekijät, jotka vain saavat. Koulutusjärjestelmä on tietyllä tapaa vanhentunut, kun se ei tunnista tätä tosiasiaa, että työntekijän tarkoitus on tuottaa lisäarvoa (lue rahaa) työnantajan (lue yrittäjän/yrityksen) sijoitukselle (lue perehdytykselle ja/tai maksetulle palkalle). Mikä parasta, kun sijoitus on ilmainen, niin ei ole mitään riskiä ja samaa peliä voi jatkaa.

Sitä vielä kakskymppisenä osaa moni olla melko lapsellinen näistä asioista, mutta se totuus on kuitenkin se, että ihmiset ovat ahneita, ei siitä mihinkään pääse.

Asioille on toki myös se toinen puoli. Yrittäjä/yritys ikäänkuin kouluttaa itselleen kilpailijaa antamalla hyvää perehdytystä ammattiin. Täysin loogista! Siis miksi tarjota parasta, jos voi saada tulevaisuudessa harjoittelijasta kilpailijan.

Mitä nyt tulee tähän palkolliseen harjoitteluun, niin ennen sitä tuettiin verovaroin, muttei enää. Siihen loppuivat palkolliset harjoittelutkin. Voisihan sitä tietysti kysyä onko näin pitkä työharjoittelu tarpeen, jos työn voi sisäistää kuitenkin paljon lyhyemmässä ajassa.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

#23: Hyviä pointteja, erityisesti pienillä yksityisyrittäjillä pelko mahdollisesta kilpailijasta saattaa vähentää ottaa työharjoittelijoita vastaan. Ja ahneushan on loppumaton luonnonvara, eikä nykyään voi olettaa että työharjoittelunsa suorittanut ja valmistunut opiskelija tulee tekemään pitkää työuraa samassa yrityksessä.

Mitä kaksikymppisen lapsellisuuteen tulee niin tärkeänä osana koulutuksessa pitäisi olla työelämän perussääntöjen opetus. Ei niitä voi osata ellei niitä koskaan opeteta, ja työmarkkinajärjestöjenkin puheenvuorot kouluissa tuntuvat yleensä keskittyvän pelkkään maksavan jäsenistön haalintaan. Ehkä työsuojelupiirit tai muut vastaavat "neutraalit" tahot voisivat tarjota oppilaitoksille palveluitaan.

Saara Pasanen

Eihän tämä rajoitu missään nimessä pelkkään AMK:hon. Ammattikoulujen puolella on samoin kuin myös työkkärin työharjoitteluissa. Työkkärin työharjoitteluissa tosin on se, ettei harjoittelijaa saa antaa firmalle joka on sanonut ihmisiä irti lähiaikoina.

Mutta mutta... Itse en ole koskaan kuvitellutkaan, että työharjoittelusta saisi ihan palkkaakin. Minulle työharjoittelu on harjoittelua, en saa palkkaa mutta eipä ole vastuutakaan. Tämä nyt ei tietysti tarkoita ettenkö ottaisi vastuuta tekemisistäni tai tekisi puolihuolimattomasti. Harjoittelijan asema on kuitenkin siinä mielessä vapaa, että vastuu harjoittelijan tekemän työn laadusta on ohjaavalla työntekijällä. Harjoittelijan ei tarvitsekaan osata kaikkea harjoitteluun mennessään vaan harjoitteluun mennään nimenomaan opettelemaan uusia taitoja.

Lisäksi harjoitelijalla on vapaus keskittyä asioihin joihin vakituisilla työntekijöillä ei ole. Esimerkiksi hoidon alalla asiakkaan kanssa seurusteluun tms, paikasta riippuen tietenkin.

Harjoittelijalla on myös oikeus päästä harjoittelemaan oman alansa asioita. Muuan koulukaverini päiväkotityöharjoittelu oli pelkkää siivoamista. Se ei ole oikein. Harjoittelijallekin kuuluu oikeuksia ja niitä pitää osata vaatia ja jos ei muu auta, niin vaihtaa harjoittelupaikkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset