Puolet pienempi eduskunta: 1. Perussuomalaiset, 2. Kokoomus ja 3. SDP
Monet ovat vaatineet eduskunnan puolittamista. Katsotaanpa miten vuoden 2019 eduskuntavaaleissa olisi käynyt jos näin olisi ollut.
Suurin puolue: Perussuomalaiset, 22 paikkaa
Toinen sija: Kokoomus, 21 paikkaa
Kolmas sija: SDP, 20 paikkaa
Loput:
Keskusta, 17 paikkaa
Vihreät, 11 paikkaa
Vasemmistoliitto, 6 paikkaa
RKP, 5 paikkaa (ml. Ahvenanmaan paikka)
Liike Nyt, 1 paikka
Pyöristysten vuoksi 103 paikkaa.
Edustuksellisuus kärsisi, suuret puolueet hyötyisivät ja kylmintä kyytiä paikkamäärän puolittaminen antaisi Kristillisdemokraateille, jotka poistuisivat eduskunnasta.
Huomionarvoista laskelmassa: Ahvenanmaan paikka on jyvitetty laskelmassa RKP:lle, mutta sen saamiseksi laskettuja ääniä ei.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni 200 paikkaa on ihan ok.
Ilmoita asiaton viesti
Paikat pitäisi jakaa äänimäärien suhteessa, eli tässä tapauksessa 18-18-17-14 jne (kristillisille 4 paikkaa). Silloin vaalipiirijako olisi lopullisissa tuloksissa se mikä joustaa, eikä äänimäärä.
Se, että joku puolue saa samalla kannatuksella enemmän paikkoja kuin toinen, on yksinkertaisesti epäoikeudenmukaista. Se, että jostain vaalipiiristä valittaisiin jonain vuonna 4 ja toisena vuonna 5 edustajaa on myös epäoikeudenmukaista, muttei läheskään yhtä paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin asetettaisiin äänikynnys? Vai onko tärkeätä estää tilanne jossa maanlaajuisesti suositut julkkisehdokkaat menisivät yksin läpi keräämällä puolueelleen prosentin verran ääniä koko Suomessa kampanjoiden selkeästi vain saadakseen itselleen paikan?
Siirtoäänivaalin ongelma verrattuna nykytilanteeseen on sen monimutkaisuus. Lisäkysymyksinä tulisi että ratkaisiko esimerkiksi absoluuttinen äänimäärä vai suhteellinen osuus vaalipiirin äänistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos jonkun puolueen/ryhmän/vaaliliiton äänimäärä koko maassa on vähemmän kuin esim 1 prosentti kaikista äänistä, ei se saisi 100-paikkaiseen Eduskuntaan yhtään edustajaa.
Eli nykyinen hontin menetelmä, mutta tasoitettuna koko maahan. Silloin SDP saisi esimerkiksi 18 edustajaa ja heidät valittaisiin äänimäärän mukaisessa järjestyksessä.
Jokainen puolue olisi edustettuna juuri siinä suhteessa kuin heidän kannatuksensa maassa on. Vaalipiirit olisivat keskimäärin edustettuina sen mukaan kuin niissä on asukkaita. Jälkimmäinen ei ole mielestäni niin suuri ongelma kuin se, jos kannatus ei näy suoraan edustajapaikkojen määrässä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogi kertoo äänikynnyksen merkityksestä. Ruotsissa on käsittääkseni joku valtakunnallinen tasaus valittujen osalta, niin ettei äänikynnystä ole maakunnittain, mutta puoluekohtaisesti toki valtakunnan tasolla.
Mikä lie olisi Suomessa yksinkertaisin tapa siirtyä tasaukseen, niin ettei äänestäjä juuri huomaisikaan muutosta?
Ilmoita asiaton viesti