Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Puolet pienempi eduskunta: 1. Perussuomalaiset, 2. Kokoomus ja 3. SDP

  • 103 paikan eduskunta vaalipiireittäin (puolet jokaisen vaalipiirin paikoista, pyöristettynä ylöspäin, tietojen lähde: Yle)
    103 paikan eduskunta vaalipiireittäin (puolet jokaisen vaalipiirin paikoista, pyöristettynä ylöspäin, tietojen lähde: Yle)

Monet ovat vaatineet eduskunnan puolittamista. Katsotaanpa miten vuoden 2019 eduskuntavaaleissa olisi käynyt jos näin olisi ollut.

Suurin puolue: Perussuomalaiset, 22 paikkaa 

Toinen sija: Kokoomus, 21 paikkaa

Kolmas sija: SDP, 20 paikkaa

Loput:

Keskusta, 17 paikkaa

Vihreät, 11 paikkaa

Vasemmistoliitto, 6 paikkaa

RKP, 5 paikkaa (ml. Ahvenanmaan paikka)

Liike Nyt, 1 paikka

Pyöristysten vuoksi 103 paikkaa.

Edustuksellisuus kärsisi, suuret puolueet hyötyisivät ja kylmintä kyytiä paikkamäärän puolittaminen antaisi Kristillisdemokraateille, jotka poistuisivat eduskunnasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Huomionarvoista laskelmassa: Ahvenanmaan paikka on jyvitetty laskelmassa RKP:lle, mutta sen saamiseksi laskettuja ääniä ei.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Mielestäni 200 paikkaa on ihan ok.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Paikat pitäisi jakaa äänimäärien suhteessa, eli tässä tapauksessa 18-18-17-14 jne (kristillisille 4 paikkaa). Silloin vaalipiirijako olisi lopullisissa tuloksissa se mikä joustaa, eikä äänimäärä.
Se, että joku puolue saa samalla kannatuksella enemmän paikkoja kuin toinen, on yksinkertaisesti epäoikeudenmukaista. Se, että jostain vaalipiiristä valittaisiin jonain vuonna 4 ja toisena vuonna 5 edustajaa on myös epäoikeudenmukaista, muttei läheskään yhtä paljon.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Mihin asetettaisiin äänikynnys? Vai onko tärkeätä estää tilanne jossa maanlaajuisesti suositut julkkisehdokkaat menisivät yksin läpi keräämällä puolueelleen prosentin verran ääniä koko Suomessa kampanjoiden selkeästi vain saadakseen itselleen paikan?

Siirtoäänivaalin ongelma verrattuna nykytilanteeseen on sen monimutkaisuus. Lisäkysymyksinä tulisi että ratkaisiko esimerkiksi absoluuttinen äänimäärä vai suhteellinen osuus vaalipiirin äänistä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos jonkun puolueen/ryhmän/vaaliliiton äänimäärä koko maassa on vähemmän kuin esim 1 prosentti kaikista äänistä, ei se saisi 100-paikkaiseen Eduskuntaan yhtään edustajaa.
Eli nykyinen hontin menetelmä, mutta tasoitettuna koko maahan. Silloin SDP saisi esimerkiksi 18 edustajaa ja heidät valittaisiin äänimäärän mukaisessa järjestyksessä.
Jokainen puolue olisi edustettuna juuri siinä suhteessa kuin heidän kannatuksensa maassa on. Vaalipiirit olisivat keskimäärin edustettuina sen mukaan kuin niissä on asukkaita. Jälkimmäinen ei ole mielestäni niin suuri ongelma kuin se, jos kannatus ei näy suoraan edustajapaikkojen määrässä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Blogi kertoo äänikynnyksen merkityksestä. Ruotsissa on käsittääkseni joku valtakunnallinen tasaus valittujen osalta, niin ettei äänikynnystä ole maakunnittain, mutta puoluekohtaisesti toki valtakunnan tasolla.
Mikä lie olisi Suomessa yksinkertaisin tapa siirtyä tasaukseen, niin ettei äänestäjä juuri huomaisikaan muutosta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset