Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Talouskasvu on myrkkyä populisteille

Yhdeksän synkän vuoden jälkeen kestävä talouden nousu näyttää lopultakin alkaneen ja julkisen sektorin velanotto vähenee. Sama trendi näkyy nyt myös politiikassa, kun kannatus on nopeasti palaamassa kolmelle suurelle populistipuolueilta

 

Perinteisesti politiikassa populistipuolueet ovat menestyneet kriisiaikoina ja romahtaneet hyvinä aikoina. Perussuomalaisten kannatusta ei ole vielä koeteltu hyvinä aikoina, sillä puolue nousi merkittäväksi puolueeksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, kun talouskurimusta oli kestänyt jo yli kaksi vuotta. Myös vihreiden kannatus ei ennen vuotta 2015 ylittänyt koskaan merkittävästi 10 prosenttia, ennen kuin puolue kaappasi johtavan populistipuolueen salkun hallitukseen lähteneiltä Perussuomalailta. Molempien puolueiden kannatuksen yhteinen taso on edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin edellisellä nousukaudella, joten pohja on vielä kaukana.

 

Perussuomalaisten poliittinen imago on tosin viime aikoina voimakkaasti muuttunut, eikä Halla-ahon perussuomalaisia voi suoraan verrata Timo Soinin perussuomalaisiin. Nousua suureksi puolueeksi on vaikeata nähdä normaalissa poliittisessa ilmapiirissä, mutta puolueen peruskannatus voi helposti olla suurempi kuin Soinin puolueen ensimmäiset 15 vuotta jolloin puolueella oli 1-5 kansanedustajaa. Harva enää muistaa, että kolme neljäsosaa puheenjohtajakaudestaan Timo Soini johti marginaalipuoluetta, ja puolet tästä ajasta ei kannatus riittänyt edes omaan kansanedustajan paikkaan.

 

Kolmen suuren osalta ollaan vielä kaukana normaaleista luvuista, sillä esimerkiksi vuonna 2008 talouskriisin puhjetessa näiden puolueiden kannatus ei juuri koskaan pudonnut alle 20 prosentin (ei kertaakaan 2007-08 kyselyissä, ja vain kaksi kertaa Kokoomuksen osalta 2006). Palataanko näihin lukuihin jää nähtäväksi, mutta viitteet näyttävät että Suomen poliittinen järjestelmä näyttää toipuvan talouskriisistä yllättävän nopeasti.

 

Pienpuolueista perinteisen hallituspuolueen RKP:n kannatusmuutos antaa hieman viitettä että paluuta vanhoihin aikoihin ollaan tekemässä. Tyhjät puheet ja uho eivät näytä purevan, kun talouden kurimuksesta vähitellen selvitään. Kaikista ongelmistaan huolimatta vanha puoluejako toimi kuitenkin kohtuullisesti, eikä etenkään Vihreiden hallitussaavutuksissa ole kehumiseksi ellei vastuusta laistamista sellaisena pidä.

 

Historiallista infoa Ylen gallupeista, joista voitte myös tutustua viimeisen 10+ vuoden takaisiin gallup-arvioihin. http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/YLE_puoluekannatus_0410_3110_2017.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Pistetään tähän vielä vertailun vuoksi luvut vuodelta 2008, jolloin talouskriisi alkoi.

KOK 22,0-24,2%
KESK 20,7-23,5%
SDP 20,2-22,5%
VAS 7,8-8,9%
VIHR 9,6-10,1%
PS 4,7-7,1%
RKP 4,0-4,6%
KD 3,7-4,8%

Osassa mitattu kunnallisvaalikannatusta, pääosin eduskuntavaalikannatusta mutta huomatkaa myös nykyiseen verrattuna pienet vaihteluvälit.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Enpä nyt vielä rumpalipojaksi ryhtyisi, vaikka pientä kasvua onkin huomattavissa.
Tämä kasvu ei ole ainakaan Kepun ansiota - eikä minkään muunkaan poliittisen puolueen ansiota, vaan josskin vaiheessa pohja tulee aina vastaan. Suomen pohja oli Euroopan syvin ja pitkäkestoisin 2000-luvun homo europeacuksen miesmuistiin.

Maailmantalous on kasvanut reippaasti finanssikriisin jälkeen jo 7 vuotta, mutta EU:n alueella on ollut ainoa pieni poikkeus nimeltä Suomi - ja Vanhasen jakovarahallitus v. 2007 valtiovarainministerinään Jyrki Katainen.

Teknologiateollisuus kertoikin viime viikolla tilauskirjojen ohentuneen huomattavast viimevuotisesta.

Olikos se nyt niin, että valtio ottaa velkaa n. 6 miljardia euroa tänä vuonna ja kunnat sen lisäksi miljardin parin verran lisää. Noilla rahoilla maksetaan palkka yli 300.000 verovaroin palkkaansa nauttivalle, joten suurista asioista on vielä kyse.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Oikea, kestävä talouskasvu selviää vasta sitten kun EKP:n rahaelvytys (60mrd/kk), nollakorot ja velkaantuminen on lopetettu.

Toimituksen poiminnat