Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Perusturva on sovitettavissa kannustavaan perustuloon

  • Perustulomalli
    Perustulomalli

Perustulokeskustelu on valitettavasti jäänyt kovin laimeaksi, kun erilaiset kohut ja tärkeydessä toisarvoiset asiat ovat hallinneet vaalikeskustelua. Vihreiden esittämä perustulon malli ja taso (560 euroa) on lähellä Keskustan näkemystä asiasta ja hyvä puheenvuoro vaalien alla tarpeelliseen keskusteluun perusturvan uudistamisesta. Mutta perustulon suhteesta muuhun sosiaaliturvaan ei ole vielä keskusteltu riittävästi.

 

Toisin kuin joissain puheenvuoroissa on esitetty, ei perustulon tarkoitus ole sellaisenaan korvata kaikkia tulonsiirtoja julkiselta sektorilta yksityisille ihmisille. Kuitenkin sen kattavuudesta on keskusteltu kovin vähän. On selvää, että asumistukea ja monia muita harkinnanvaraisia etuuksia ei sellaisenaan voida kokonaan korvata perustulolla. Lisäksi esimerkiksi vammaisuuden tai pysyvän haitan kokeneille ihmisille pitää jatkossakin tarvittaessa sallia suuremmat tuet elämisen mahdollistamiseksi. Tällaiset tuet on kuitenkin sovitettavissa perustuloon helposti. Kaikkia tukia tähän järjestelmään ei tarvitsisi lukita, kuten nykyistä universaalisti myönnettävää lapsilisää.

 

Tärkeintä perusturvan uudistamisessa on huolehtia siitä, että jatkossa nykyjärjestelmässä enemmänkin sääntönä kuin poikkeuksina olevista kannustinloukuista päästään eroon. Jokaisesta tienatusta eurosta on verojen ja veroluonteisten maksujen jälkeen jäätävä merkittävä osa kansalaisen käyttöön. Omasta mielestäni sopiva maksimileikkuri on 50 prosenttia, mutta voin tietyissä tilanteissa olla tuosta valmis joustamaan. Nykytilanteessa useat pienituloiseteivät saisi lisätuloista käytännössä mitään käteen.

 

Vihreiden malli esitti 560 euron perustulon lisäksi verotuksen järjestämistä siten, että 4 200 euroon asti bruttotuloista perittäisiin 41% marginaaliveroa ja sen ylittävältä osalta 50%. Itse en nostaisi marginaaliveron muutoskohtaa noin korkealle, ja kasvattaisin pienituloisten käteen jäävää osaa. Aikoinaan ajattelin ilman käsillä olevaa selkeätä tietoa että sopivat marginaaliveroprosentit olisi 30% ja 50%, leikkauskohdan ollessa 3 000 euron kuukausitulot.

 

Tämän on todennäköisesti hieman liian vähän että malli voitaisiin kustannusneutraalisti toteuttaa, joten alempi marginaaliveroprosentti lieneisi lähempänä 35 prosenttia. Harkinnanvaraisten tukien osalta voitaisiin vielä tarvittaessa leikata tuosta päältä noin 15 prosenttiyksikön osuus..

 

Tässä mallissa todellinen veroprosentti olisi luonnollisesti eri luokkaa useimmilla kansalaisilla kuin marginaalivero. Taulukko kuvana, kun ei sitä muuten tänne helposti saanut. Kuvassa esimerkkejä kansalaisen bruttotuloista ja käteen jäävästä osasta. 

 

Eli tässäkin mallissa edelleen jopa 10 000 euroa tienaavien todellinen veroprosentti olisi noin 40, eikä 3 000 euron tuloista joutuisi maksamaan veroa kuin 17 prosenttia. Eikä köyhiä potkittaisi päähän ja pientenkin töiden vastaanottamiseen nykytilanteen vastaisesti jopa taloudellisesti kannustettaisiin. Melko kohtuullista.

 

Ainoa tilanne, jossa marginaalivero tässä mallissa ylittäisi 50% olisi siinä tapauksessa, mikäli tukia myönnetään perustulon päälle yli 450 euroa kuussa, jolloin 3 000 euroa ylittävistä tuloista käteen jäisi käteen hetkellisesti ”vain” 35 prosenttia. Silti paljon kohtuullisempaa kuin nykytilanteessa, jossa monessa tilanteessa käteen ei jää kuin korkeintaan ylimääräisiä paperitöitä.

 

Monia perustulon elementtejä on otettu käyttöön Suomen sekalaisessa sosiaaliturvajärjestelmissä viime vuosikymmeninä, mutta kokonaisuutena sosiaaliturva on sekava, kannustinloukkuja täynnä oleva hirviö joka odottaa romahtamistaan. Surullista on myös nähdä, kuin valtio ja kunnat taistelevat keskenään maksajan roolista yksittäisten ihmisten joutuessa kärsimään. Tähän on hieman parannusta tulossa, kun toimeentulotuen perusosan maksatus siirtyy kuntien vastuulta Kelalle vuoden 2017 alusta mutta perusongelmia se ei ratkaise. Myös muuhun sosiaaliturvan kehittämiseen tarvitaan remonttia: esimerkiksi asumistukea pitäisi muuttaa siihen suuntaan että edullista asumista suositaan.

 

Kirjoitin tästä jo aiemmin: http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138050-asuntolainakatolle-on-tarvetta

 

”Sen sijaan etenkin asuntotuen tulisi toimia niin, että pienemmistä asuntomenoista korvattaisiin suhteessa suurempi osa kuin suuremmista. Oletetaan, että paikkakunnalla olisi vaikka KELAn hyväksymä hyväksyttävän vuokran määrä 600€/kk. Näistä asumismenoista maksetaan 80 prosenttia. Jos sen sijaan esimerkiksi 200 euron vuokraan saakka saisi asuntotuen saaja avustusta 90 prosenttia, 200-300 eurosta 85 prosenttia, 300-400 eurosta 80 prosenttia, 400-500 eurosta 70 prosenttia ja 500-600 eurosta 50 prosenttia (sen ylitse ei ollenkaan) alkaisivat ihmiset varmasti katsoa myös asumiskustannuksiaan tarkemmin. Ideoita saa myös esittää.”

 

Perustulo ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus on tärkein kysymyskokonaisuus Suomen sisäpolitiikan osalta vaalikaudella 2015-2019. Se ansaitsee huomiota ja hyvää valmistelua myös vaalien alla. Työelämän osalta kyse on myös merkittävästä muutoksesta, joka päästää pätkä- ja osa-aikatyöläiset nauttimaan kohtuullisesta elintasosta.

 

P. S. Perustulo olisi myös ratkaisu opintotuki-kysymykseen, johon SDP:n ja Kokoomuksen kanta tuntuu olevan yhtä torjuva. Edellisen laman aikana keskustajohtoinen hallitus teki menestyksekkäästi opintolainapainotteisesta järjestlmästä opintorahapainoitteisen ja nyt sinipunapuolueet ovat tuhoamassa tätä järjestelmää.

 

P. P. S. Perustuloa on kritisoitu lukuisissa kirjoituksissa, joiden kirjoittajat ovat joko tahallaan tai tahattomasti ymmärtäneet koko asian idean täysin väärin. Jukka Relander kirjoitti niistä jo muutama viikko sitten: http://jukkarelander.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187242-perustulon-kritiikki-ampuu-ohi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset