Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Säästäkää Nato-keskustelu eduskuntavaaleihin

Minusta tuntuu siltä, että Nato-keskustelua Suomessa käydään aina silloin kun ei pitäisi. Todellinen keskustelu pitäisi ajoittaa eduskuntavaalien (ja ehkä osin presidentinvaalien) alle, jolloin äänestetään vaaleissa joiden osalta asialla on merkitystä. Turha Nato-vouhotus tulisi muiden vaalien osalta jättää minimiin: europarlamentissa ei Suomen puolustuspoliittisista valinnoista päätetä.

 

Pääsyy siihen, miksi Nato-keskustelua ei ole juuri Suomessa eduskuntavaalien alla ole käyty on kaksi: toisaalta Nato-jäsenyydelle ei ole ollut Suomessa merkittävää kannatusta ja osin tästä johtuen Natoa kannattavat tahot joita on perinteisesti löytynyt eniten Kokoomuksen riveistä ovat eduskuntavaalien alla pääosin kuolemaanhiljaa mahdollisesta liittymisestä sillä he pelkäävät sen romahduttavan ja valheellisesti esittävät olevansa ”vahvan oman maanpuolustuksen” kannalla. Samoin teki vilpillisesti presidentti Niinistö oman vaalikampanjansa aikana runsaat kaksi vuotta sitten. Tämä vaalikausi on osoittanut, että Suomen puolustuskyky saa Kokoomuksen mielestä romahtaa jos se avaa takaoven Nato-jäsenyydelle.

 

Itse en kannata Nato-jäsenyyttä. Näkökulmani mukaan se toisi vain turhia riskejä ja rasitteita Suomelle eikä se kriisitilanteessa pystyisi takaamaan Suomen alueen koskemattomuutta. Käytännössä lähes täysin USAn tukeen nojaava Nato on Euroopassa laskevassa määrin uskottava toimija, kun Yhdysvallat siirtää toimintansa painopistettä jatkuvasti Euroopasta Aasiaan. Käytännössä Natoon liittyminen jopa saattaisi lisätä konfliktin uhkaa ja varmasti heikentäisi Suomen itäsuhteita myös kaupallisesti sekä asettaisi meidät kansainvälisesti liittoutumattomuuden sijaan yhteen leiriin. Taloudellisesti Nato-jäsenyys lisäisi Suomen puolustuspoliittisia kustannuksia merkittävästi ja johtaisi väistämättä asevelvollisuuden ja sitä kautta uskottavan oman puolustuksen alasajoon.

 

Ne, jotka uskovat liittosuhteiden takaavan rauhan soisin tutustuvan historiaan, kuten ensimmäisen maailmansodan syntyhistoriaan. Toisen maailmansodankin osalta on todettava, että pääsyy sodan alkamiseen oli epätodennäköisenä pidetty liittosuhde Saksan ja Neuvostoliiton välillä joka lähes johti Suomen tuhoon. Mikäli suuri kriisi käynnistyy, Suomen on usein parempi pysytellä kaukana suurvaltojen selkkauksista kylmän sodan tapaan: muuten taistelut lännen ja idän välillä käydään Suomen maaperällä.

 

Parasta ulkopolitiikkaa Suomelle on korostaa pienen maan asemaa, liittoutumattomuutta ja hyviä suhteita politiikan, kaupan ja kulttuurin saralla kaikkiin naapurimaihin. Seuraavan vaalikauden aikana on paljon korjattavaa Kataisen hallituksen jäljiltä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Mainittakoon sivujuonteena, että vuoden 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella äänestin Haavistoa pääasiassa sen vuoksi, että Niinistön harrastama valehtelu Nato-kannastaan oksetti. Vuonna 2006 vastaavassa tilanteessa meni ääni avoimesti Naton lippua heiluttaneelle Niinistölle, mutta selkeätä valehtelua ja äänestäjien huijaamista pidän erittäin törkeänä etenkin presidenttiehdokkaalta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Esko Virri kirjoitti "eikä se (Nato) kriisitilanteessa pystyisi takaamaan Suomen alueen koskemattomuutta"

Paljon on toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka perustuvat kokemukseen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suomessa ei ole edes käyty vielä mitään varsinaista Nato-keskustelua, ainoastaan inttämistä Natoa koskevista fantasioista (joista riittää tyypillisiä esimerkkejä myös Esko Virrin blogissa yllä) sekä yritystä oikaista jatkuvasti levitettävää joko tahallista disinformaatiota tai harhaisia uskomuksia.

Ei hätää, eurovaalit ovat ohi jo viidessä vuorokaudessa ja sen jälkeen voidaan vihdoinkin käynnistää tosiasiapohjaista keskustelua Natosta, jota on visusti vältetty valtaosassa tiedotusvälineitä. Huhtikuun 2015 eduskuntavaaleihin jää aikaa alle vuosi, mikä on todella lyhyt aika paikkaamaan sitä syvää tietämättömyyttä Pohjois-Atlantin liitosta, jonka vallassa YYA-aikaan jämähtänyt osa kansasta elää. Nato-keskustelu on siis saatava pikimmiten tosiasiapohjaiseksi ja vähemmän propagandistiseksi.

Ymmärrys turvallisuuspolitiikasta ja sotilaallisista reaaliteeteista korreloi asenteisiin Nato-jäsenyyttä kohtaan, mikä ilmenee hyvin selvästi Upseeriliiton jäsenistölle tehdystä kyselystä.

Milloin yksikään valtakunnallisesti kattava tiedotusväline haastattelee vaikkapa Suomen Naton erityisedustustossa työskenteleviä suomalaisia asiantuntijoita, Naton nykyistä pääsihteeriä Rasmussenia tai tulevaa pääsihteeriä, Stoltenbergiä? Milloin kuulemme virolaisten ja muiden balttien kokemuksia Natosta, tai kaikkien niiden EU-maiden, joista yksikään ei ole halunnut erota Natosta edes vasemmistohallitustensa aikoina? Pidetäänkö Suomen kansaa Natosta tietämättömyyden vallassa tahallaan poliittisista syistä?

Milloin Keskustan poliitikot lakkaavat tuudittamasta kansaa katteettomaan turvallisuuden tunteeseen höpötyksillään "Nato-optiosta", joka on valehtelijapoliitikon tavaramerkki vailla minkäänlaista vastinetta todellisuudessa?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Voitko esitellä disinformaation ja harhauskomukset? Virolaisten kokemuksia Natosta ja traumoja Neuvostoliiton ajoilta jotka johtivat Nato-jäsenyyteen on kyllä valtamedioista jo kuultu. Tosin heillä on siihen sinänsä parempi syy: maa on paljon pienempi ja heikompi kuin Suomi.

Upseeriliiton jäsenistöä ei varmaan miellyttäisi ammattiarmeijan luominen joka käytännössä varmistuisi Natoon liittyessä mikä takaisi varmat työpaikat ja paremmat etenemismahdollisuudet kuin nykyinen asevelvollisuusarmeija?

Pikemminkin tuntuu siltä että median pelottelema kansa alkaa vähitellen luopumaan maalaisjärjestä ja uskomaan että asevoimansa alas ajanut Nato-Eurooppa tai voimavarojaan Aasiaan keskittävä USA voisi tai haluisi Suomea oikeasti suojella idästä päin tulevalta hyökkäykseltä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Voitko esitellä disinformaation ja harhauskomukset?"

Esko,

1. ”Käytännössä lähes täysin USAn tukeen nojaava Nato on Euroopassa laskevassa määrin uskottava toimija, kun Yhdysvallat siirtää toimintansa painopistettä jatkuvasti Euroopasta Aasiaan.”

Euroopan Nato-maat ovat kieltämättä leikanneet rajusti omaa puolustustaan siinä uskossa, että rauha on puhjennut Eurooppaan Venäjän kehittyessä kohti länsimaista demokratiaa, markkinataloutta ja oikeusvaltiota. Nyt monet niistä joutuvat Ukrainan 2014 tapahtumien johdosta tarkistamaan kantaansa, minkä voi olettaa olevan tällä hetkellä keskeisin ja ajankohtaisin puheenaihe Pohjois-Atlantin liiton sisällä.

Ottaa muutaman vuoden ennen kuin Euroopan Nato-maat ovat tahoillaan täydentäneet ja ajanmukaistaneet sotamateriaalinsa ja tiivistäneet yhteistyötään harjoituksin. Sen jälkeen eurooppalainen Nato (mistä käsitteestä Sauli Niinistö sai aikanaan runsaasti pilkkaa osakseen) on vähemmän riippuvainen USA:n tuesta, joka kuitenkin on ”backupina” kaiken aikaa euroatlanttisessa yhteisössä, huolimatta painopisteen siirtymisestä kohti Aasiaa – tämä osa USA:n turvallisuuspolitiikkaa lienee myös parhaillaan siellä uudelleenarvioinnin kohteena muuttuneessa tilanteessa.

2. ”Natoon liittyminen jopa saattaisi lisätä konfliktin uhkaa ja varmasti heikentäisi Suomen itäsuhteita myös kaupallisesti sekä asettaisi meidät kansainvälisesti liittoutumattomuuden sijaan yhteen leiriin.”

Saattoiko Natoon liittyminen lisätä konfliktin uhkaa ja heikentää itäsuhteita myös esim. Norjan, Tanskan, Saksan, Baltian maiden, Puolan, Unkarin, Romanian ja Bulgarian liittyessä Natoon? Miten se uhka ja heikentyminen näissä maissa ilmenee tänä päivänä?

Liittoutumattomia emme ole olleet 1. tammikuuta 1995 jälkeen, jolloin Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Kyllä me olemme nyt EU:n leirissä niiden maiden kanssa, jotka jakavat Euroopan Unionin arvomaailman.

3. ”Taloudellisesti Nato-jäsenyys lisäisi Suomen puolustuspoliittisia kustannuksia merkittävästi”

- Väärin! Nato-jäsenyys saattaisi merkitä hinnanalennuksia Nato-standardien mukaisen puolustusmateriaalin yhteishankinnoissa ja antaa verorahoillemme parempaa vastinetta nykyaikaisena sotamateriaalina. Se voisi myös avata merkittäviä uusia vientimarkkinoita Suomen puolustusteollisuuden tuotteille (mm. Patrian AMV-ajoneuvoille ja AMOS-heitinjärjestelmälle), parantaa työllisyyttämme ja siten valtiontalouttamme.

Suomi on Kataisen sixpack-hallituksen aikana laiminlyönyt epäviisaasti Puolustusvoimien materiaalisia tarpeita ja reservin kertausharjoituksia, ja niihin on pakko saada korjaus ja budjettirahoitus aivan riippumatta Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta – siitä ei päästä yli eikä ympäri. Myös Hornet-kaluston seuraaja tulee ajankohtaiseksi 2020-luvulla ja maksaa maltaita – ehkä vähemmän Naton jäsenmaalle.

Nato-jäsenyyden hallinnollinen vuosittainen kustannusvaikutus on vain pieni murto-osa Suomen puolustusmäärärahoista, se vastaa n. yhden lentokoneen tai pienen sota-aluksen hintaa.

Natolla ei ole määräysvaltaa yhdenkään jäsenmaansa kansalliseen budjettiin, se voi toki esittää suosituksia mutta 2000-luvulla monet maat Euroopassa eivät ole niistä piitanneet (ks. yllä kohta 1.).

4. ”…ja [Nato-jäsenyys] johtaisi väistämättä asevelvollisuuden ja sitä kautta uskottavan oman puolustuksen alasajoon.”

No nythän Sinulta pääsi joko mammuttimainen aivopieru tai karkea propagandapläjäys.

Pohjois-Atlantin liitto ei määräile kansallisia puolustusjärjestelmiä, yleinen asevelvollisuus on käytössä mm. Nato-Kreikassa ja Nato-Turkissa, eikä kukaan Natossa sen enempää kuin Suomen pääesikunnassakaan esitä mitään noin typerää. Jos muuta väität, Sinulla on tässä nyt todistamisen taakka!

5. ”Ne, jotka uskovat liittosuhteiden takaavan rauhan soisin tutustuvan historiaan, kuten ensimmäisen maailmansodan syntyhistoriaan.”

Kannattaisi myös tutustua II maailmasodan jälkeiseen Kylmän sodan historiaan Euroopassa, eli Naton syntytaustaan. Ainoana läntisenä vastavoimana aggressiiviselle ja laajentumishaluiselle Neuvostoliitolle Nato-liittosuhde piti rautaesiripun paikallaan, NL:n (ja Varsovan liiton) romahdukseen saakka.

6. ”Toisen maailmansodankin osalta on todettava, että pääsyy sodan alkamiseen oli epätodennäköisenä pidetty liittosuhde Saksan ja Neuvostoliiton välillä joka lähes johti Suomen tuhoon.”

Liittosuhde oli kummankin osapuolen (toistensa perivihollisten!) silmissä vain tilapäinen.

Suomi oli vaarassa tuhoutua Talvisodassa, kunnes Stalin pelkäsi Britannian ja Ranskan väliintuloa, joka olisi vienyt pohjan hänen suurstrategialtaan. Talvisotaa ei käyty tyhjiössä, vaan juuri ulkopuolisen avun (huom!) mahdollisuus pelasti Suomen Moskovan rauhan teolla, vaikka apua ei koskaan todellisuudessa edes lähetetty matkaan.

Kukaan ei epäile suomalaisen sotilaan urheutta, mutta Kannaksen suurhyökkäystä 1944 ei olisi torjuttu ilman 200 000 saksalaissotilasta Lapissa sekä Rytin-Ribbentropin sopimusta ja sillä saatua Saksan tukea torjuntavoitolle – se siitä romanttisesta yksin puolustautumisesta.

7. ”Mikäli suuri kriisi käynnistyy, Suomen on usein parempi pysytellä kaukana suurvaltojen selkkauksista kylmän sodan tapaan: muuten taistelut lännen ja idän välillä käydään Suomen maaperällä.”

Kysyttiinkö koskaan II maailmansodassa suomalaisilta, halutaanko sota käytävän meidän valtiomme alueella?

Mikäli suuri kriisi käynnistyy, taistelut lännen ja idän välillä käydään Suomen maaperällä sitä varmemmin, mitä pahemmin Suomi jättäytyy alueelleen yksin alivoimaiseksi puolustautujaksi.

8. ”Parasta ulkopolitiikkaa Suomelle on korostaa pienen maan asemaa, liittoutumattomuutta ja hyviä suhteita politiikan, kaupan ja kulttuurin saralla kaikkiin naapurimaihin.”

Yllättävää, että 27-vuotias mies elää edelleen Kekkosen aikaa (1900-1986). YYA-aika meni jo, emmekä ole EU-maana puolueeton, eikä Nato-jäsenyytemme ole mitenkään ristiriidassa hyvien suhteiden kanssa politiikan, kaupan ja kulttuurin saralla kaikkiin naapurimaihin.

9. ”Seuraavan vaalikauden aikana on paljon korjattavaa Kataisen hallituksen jäljiltä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.”

Enpä voisi olla tästä enempää samaa mieltä. Kataisen sixpack leikkasi törkeän vahingollisesti Suomen puolustusmäärärahoja useiksi vuosiksi, ja muuttuneessa Euroopan turvallisuusympäristössä ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatii Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi.

10. "Upseeriliiton jäsenistöä ei varmaan miellyttäisi ammattiarmeijan luominen joka käytännössä varmistuisi Natoon liittyessä mikä takaisi varmat työpaikat ja paremmat etenemismahdollisuudet kuin nykyinen asevelvollisuusarmeija?"

Kirjoitat tässä aivan silkkaa roskaa. Yksikään täysipäinen Suomen puolustuksesta mitään ymmärtävä ei kannata Ruotsin virheen toistamista Suomessa, kaikkein vähiten upseeristomme - moinen väitteesi on törkeä kunnianloukkaus Upseeriliiton jäseniä kohtaan, ole siis hyvä ja esitä näytöksi todisteet väitteellesi tai ota se takaisin kuin mies.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri Vastaus kommenttiin #22

Vastaan joihinkin kohtiin missä ei ihan perusfundamenteista olla eri mieltä ja keskustelu siten mahdotonta:

2. Kyllä, ainakin Baltian maiden kohdalla suhteet itään ovat heikentyneet ja useat kriisitkin kärjistyneet (Pronssisoturi yms.).

3. Haluammeko oikeasti liittyä sotilasliittoon jossa jäsenet järjestään jättävät sääntöjä noudattamatta ideana jättää niitä itsekin noudattamatta (ts. 2% puolustusmenot BKT:sta).

4. Kreikka ja Turkki ovat toistensa kimpussa Kyproksen ja muiden syiden vuoksi, Kreikan sotilasmenot yli 3% BKT:sta 2012 vaikka sitä on Unionin taholta vaadittu supistettavaksi. Norja on toinen poikkeus, mutta heillä on siihen öljyrahoilla varaa. Mikään ns. tavallinen länsimaa ei ole edes harkinnut ammattiarmeijan rinnalle asevelvollisuutta, liian kallista.

6. Britannian ja Ranskan väliintulo ei ollut todellisuutta, sitä ei olisi tullut Suomeen asti eikä sitä ollut mahdollista tuoda Norjan ja Ruotsin vastustuksen vuoksi... sen sijaan suhteiden heikkeneminen oli Stalinille uhka. Ryti-Ribbentrop-sopimuksen merkitys on historiassa jo kyseenalaistettu, suurin merkitys Suomelle sen osalta oli henkinen puolustuksen vahvistajana ja toki se vähensi kaatuneden määrää. Suurin apu Suomelle oli Stalinin kiire Berliiniin.

7. Aivan kuin Pohjoismaat 1. maailmansodassa ja 2. maailmansodassa Ruotsi? Jotain perusteita sille miksi (aina) kaukaiseen pohjoiseen puolueettomaan hyvät suhteet omaavaan maahan hyökättäisiin erikseen suuren kriisin koittaessa?

8. Nato-intoilijat ovat pahasti suomettuneet. Kaikki jotka kannattavat asiallista idänpolitiikkaa ja itsenäistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koitetaan leimata Venäjän käsikassaroiksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Esko Virri, kannatatko siis sitä, että Suomi vastaa liittoutumattomana omasta puolustuksestaan. Jos oletetaan että mahdollinen hyökkäys tulisi idästä, eli Venäjältä, kuinka luulisit meidän pärjäävän?

Oletko tietoinen paljonko on Suomen ja Venäjän puolustusmenot vuodessa?
Luvut ovat 75 mrd Venäjä vs 2,7 mrd Suomi. Natomaiden yhteenlasketut puolustusbudjetit ovat 750 mrd vuodessa.

Ihmettäkö odotat!

Käyttäjän lumiaura kuva
Jari Kuusisto

Valikoiva muisti tuntuu onnistuvan Eskoltakin kun näistä liittosuhteista puhutaan...

Varmasti Esko historiaa tuntevana miehenä tietää hyvin että Saksalaiset joukot vastasivat koko pohjoisen Suomen puolustuksesta jatkosodan ajan.

Lisäksi kannaksen suurtaistelussa 1944 osasto Kuhmley teki 1 242 taistelulentoa ja pudotti 577 tonnia pommeja.[1] Se tuhosi yli 100 vihollisen konetta, noin 200 panssarivaunua sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia. 23 osaston lentäjää kuoli ja 24 haavoittui taisteluissa. Osasto menetti taistelutoiminnassa 27 konetta. Suomen ilmavoimien lisänä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden Karjalankannaksella ja auttoi siten haastamaan Neuvostoliiton ilmaherruuden. ks. Wikipedia.

Uusia sotia pitää kaikin keinoin välttää. Parhaiten teemme sen uskottavalla omalla puolustuksella ja Naton jäsenenä. Järjestössä jonka johtoon tulee Norjalainen sosialidemokraatti Stoltenberg sitten kun nykyinen Tanskalainen pääsihteeri väistyy kauden päättyessa.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Uskon että parhaiten suuret kriisit Suomi välttää itsenäisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla pysytellen kaukana suurvaltojen kriiseistä. Eli siis vahva oma puolustus kyllä, Nato ei.

Mitä Saksan sota-apuun tulee, niin 1940-41 kun suuntautumisesta päätettiin tilanne oli aivan eri ja Suomi oli nojannut täysin päin honkia menneeseen Kansainliittoon ja osin pohjoismaiseen ja reunavaltioyhteistyöhön. Myös sotien välillä Suomen ulkopolitiikka oli melkoista harrastelijatoimintaa missä unohdettiin että toimivia idänsuhteita tulee rakentaa ja ylläpitää. Tai vaihtoehtoisesti olisi pitänyt toteuttaa Mannerheimin suunnitelma Pietarin valloituksesta heti itsenäisyyden alkuun jos ei haluttu bolsevikkien kanssa idänsuhteita rakentaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Esko, (# 9):

”Uskon että parhaiten suuret kriisit Suomi välttää itsenäisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla pysytellen kaukana suurvaltojen kriiseistä. ”

Luuletko ihan oikeasti, että suurvallat kysyvät Suomelta lupaa käydä kriisinsä joko meistä kaukana tai meidän alueellamme?

”Eli siis vahva oma puolustus kyllä, Nato ei.”

Yksin jättäytyvä Suomi ei voi ylläpitää vahvaa omaa puolustusta riittävän kauan, ainoastaan Naton jäsenenä sen sijaan kyllä.

”Mitä Saksan sota-apuun tulee, niin 1940-41 kun suuntautumisesta päätettiin tilanne oli aivan eri ja Suomi oli nojannut täysin päin honkia menneeseen Kansainliittoon ja osin pohjoismaiseen ja reunavaltioyhteistyöhön. ”

Esität tämän kronologisesti väärin päin.

Ensin Suomi oli 1930-luvulla nojannut täysin päin honkia menneeseen Kansainliittoon ja osin pohjoismaiseen ja reunavaltioyhteistyöhön – aivan kuten natokammoiset uskovat nykyään EU:n järjestönä kykenevän poikkeusoloissa johonkin muuhunkin kuin humanitääriseen tukeen ja elättelevät itsepetosta ”puolueettomuuden” tuomasta turvasta ja epärealistisia uskomuksia itsenäisestä puolustautumisesta vielä senkin jälkeen, kun ohjusvarastot on ammuttu loppuun eikä täydennystä saada (koska Nato-jäsenyyden tuoma huoltovarmuus ei ole kelvannut).

”Sitten 1940-41 kun suuntautumisesta päätettiin tilanne oli aivan eri”

– aivan oikein: kuolemanvaaran edessä Suomi oli nähnyt, ettei se selviä itsenäisenä yksin seuraavasta erästä NL:a vastaan. Kuka hyvänsä sotilaallisesti uskottava vastavoima kelpasi kumppaniksi, poliittisen ideologian ollessa toissijaista kansalliseen henkiin jäämiseen nähden. - Onko tästä opittu mitään?

”Myös sotien välillä Suomen ulkopolitiikka oli melkoista harrastelijatoimintaa missä unohdettiin että toimivia idänsuhteita tulee rakentaa ja ylläpitää.”

Poliittisen historian opiskelijalta joko uskomattoman röyhkeää ja näsäviisasta puhetta tai syvää tietämättömyyttä!

Etkö ole perillä edes alkeista välirauhan ajan ilmapiiristä NL:n uhkailevan Suomen-politiikan ajalta, propagandan hyökkäyksineen ja pelotteluineen, aseettoman matkustajakone Kalevan alasampumisineen ja sen miehistön ja matkustajien murhaamisineen Suomenlahdella kesällä 1940, Molotovin neuvotteluineen Hitlerin kanssa Berliinissä marraskuussa 1940 siitä, sopiiko jos NL tekee lopun Suomesta viemällä talvisodan aiottuun päätökseensä, jne.?

Millä Sinä olisit noissa oloissa sitten ”rakentanut ja ylläpitänyt toimivia idänsuhteita”, jos siihen kuitenkin tarvitaan kaksi osapuolta ja toinen koettaa miehittää maasi kuten Baltiassa tapahtui?

”Tai vaihtoehtoisesti olisi pitänyt toteuttaa Mannerheimin suunnitelma Pietarin valloituksesta heti itsenäisyyden alkuun jos ei haluttu bolsevikkien kanssa idänsuhteita rakentaa.”

Jaahah, ja osaatkohan ollenkaan arvata, miksi tällaista suunnitelmaa ei sitten lähdettykään toteuttamaan, vaikka suunnitelmien laatiminen kuuluukin aivan luonnostaan korkeimman sotilasjohdon velvollisuuksiin kaikkina aikoina?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri Vastaus kommenttiin #32

"”Myös sotien välillä Suomen ulkopolitiikka oli melkoista harrastelijatoimintaa missä unohdettiin että toimivia idänsuhteita tulee rakentaa ja ylläpitää.”

Poliittisen historian opiskelijalta joko uskomattoman röyhkeää ja näsäviisasta puhetta tai syvää tietämättömyyttä!"

Sotien välisellä ajalla viittasin maailmansotien väliseen aikaan eli 1918-1939. Olisi ehkä pitänyt tarkentaa, mutta "sotien välinen aika" omassa historiankäsityksessäni viittaa aina tuohon runsaan 20 vuoden ajanjaksoon.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Ensinnä Esko Virri kirjoittaa, että Nato-keskustelu on syytä säästää eduskuntavaaleihin ja sitten hän keskustelee mitä pontevammin omasta ja muiden Nato-kannoista. Meneehän se näinkin.

Yleensä jonkun puolueen puheenjohtajan katsotaan puhuvan puolueensa äänellä. Joten puheenjohtaja Juha Sipä kaiketi edustaa keskustapuolueen kantaa puheissaan.

Juha Sipilän (ja siis keskustapuolueen) mukaan Suomella on aito Nato-optio, mutta koska nyt ei ole sotilaallista uhkaa ei ole myös syytä keskustella Natoon liittymisestä. Eli Sipilä ei halua keskustelua, koska uhka puuttuu.

Juha Sipilä lausui mm. "En pidä hyvänä sitä, että kriisi päällä käydään Nato-keskustelua. Silloin, kun näitä keskusteluja käydään, pitää olla pidempää harkintaa ja normaali tilanne.

Siis puheenjohtaja Sipilän mielestä keskustelua Natoon liittymisestä ei voi käydä koskaan Suomessa. Ota nyt sitten selvää kepun kannasta.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Keskustan kanta on melko yksiselitteisesti ei Natolle nykytilanteessa. Selkeästi suurin osa kannattajista ja poliittisista päättäjistä Keskustassa jakaa tämän näkemyksen.

Toki jos tilanne oleellisesti muuttuu tulevaisuudessa, voi Keskustankin kanta vähitellen muuttua. En kuitenkaan näe että lähiaikoina voimakasta muutosta on tulossa, ellei sitten Ruotsi liity Natoon ja tilanne Ukrainassa pitkity heijastuen turvallisuudentunteeseen kotimaassa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Elikki sieki vastustat Natoa, mie vastustan ja son tärkeää, ettei Eurostoliitosta tule yhdysvaltoja, sillon met lipsahtasima saman tien Nathoon!

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Ottamatta itse sisältöön kantaa, en voisi olla enemmän samaa mieltä otsikosta. Toivon mukaan sitä päivää ei tulekaan, että EU-vaaleissa päätetään Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta.

Ei EU-vaaleissa myöskään päätetä esim. Suomen eurojäsenyydestä, EU-jäsenyydestä tai mistään kansanäänestyksestä joka täällä järjestetään tai jätetään järjestämättä.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Kaikki politiikassa onkuitenkin jo onnistuttu sitomaan rahaan.

Onhan käynyt ilmi, että suuret euroopan pankit ovat rahoittaneet
itäeuroopan maita, jotta ne voisivat liittyä unioniin.
On käytetty sitä kreikan mallia näissä kaikissa!

Monet amerikkalaiset ovat lausuneet, ne jotka ovat olleet politiikan ytimessä, näistä asioista kirjoittaneet, oman hallinnollisen kokemuksensa perusteella, sanovat, että Nato siinä muodossa kuin se nyt on, on syntynyt epämuodostumana! Suurin virhe koko touhu.

Mutta show must go on. Onhan ukrainassa ollut Universal studio ryhmä, oman jättikaravaaninsa kanssa, tallentamassa tämänkin päivän tapahtumia. Kameran edessä saadaan aikaan ihmeitä.

Nato on maailmalla kovan kritiikin kohteena.
https://www.youtube.com/watch?v=q3KmBuo8HmE

Kimmo Sivonen

Ja taas joku tuhlaamassa happea ja kertomassa, miksi juuri Suomelle NATO-jäsenyys ei ole eduksi. Luulisi, ettei 1980-luvulla syntyneen enää tarvitse olla näin suomettunut?

On pakko kysyä, että oletko yksityisesti vai pelkästään äänestäjille makeillaksesi tätä mieltä? Liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus ovat tosipaikassa hyvin kevyttä kamaa ja kaiken lisäksi ilman NATO-jäsenyyttä näköjään sekä kykymme että halumme vastata Venäjän poliittiseen painostukseen ovat olemattomia.

Elä Esko viitti!

PS. Kuinkakohan monta torjuntahävittäjää Suomen puolustusbudjetilla saa 2020-luvulla?

PS2. Mikä on se Suomen erityisaseman siunauksellisuus, joka katoaa NATO-jäsenyyden myötä?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Jännä miten kaikki jotka eivät sokeasti usko USAn kaikkivoipaisuuteen leimataan suomettuneiksi. Taitaa mennä toisin päin.

Mitä erityisasemaan tulee, niin menisihän siinä täysin se sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottavuus toimia puolueettomana toimijana erilaisissa kriiseissä. Itävallallakin on mennyt hyvin aiemmin idän ja lännen välissä, nytkään ei siellä puhuta Nato-jäsenyyden tarpeesta vaikka maa on ympäröity. Ruotsissakin lähinnä vain sen takia, että armeija on ajettu alas ja sen myöntävät sekä poliitikot että armeijan johto.

Väittäisin myös että liittoutumattomat maat idän ja lännen välissä rakentavat rauhaa ja kosketuspintaa enemmän kuin kaksi selkeästi toisiaan vastaan asennoitunutta liittoutumaa.

Kimmo Sivonen

Ei voi olla totta...

On kyllä aika käsittämätöntä kuvitella Suomelle erityisasemaa, jota ei oikeasti ole. Suomen kallis kampanja päästä YK:n turvallisuusneuvostoon epäonnistui eikä Venäjä edes kaupankäynnissä kohtele Suomea eri tavalla kuin sen kauppakumppaneina olevia NATO-maita.

Onko Norjan asema kansainvälisenä välittäjänä heikompi kuin Suomen? Kumpi on maailmalla tunnetumpi Toomas Hendrik Ilves vai Sauli Niinistö? Mitäs jos ihan rehelisesti lopettaisimme tunnepohjaisen NATO-kammon? Suomi on ihan normaali länsimaa, jonka on luontevinta hoitaa puolustuksensa NATO:n tukemana.

Älä piiloudu itseäsi tyhmempien äänestäjien ennakkoluulojen taakse.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Suomalainen keskustelu" on erinomaisesti kuvattu Kari Peitsamon rock-biisissä Kauppaopiston naiset: "mä sanoin juu sä sanoit ei mä sanoin juu sä sanoit ei mä sanoin juu sä sanoit ei mä sanoin juu".

Natostakin on kyetty Suomessa sanomaan vain juu tai ei, mutta kun Vladimir Putin ryhtyi toden teolla lobbaamaan, on Suomi nopeasti lähentymässä läntistä sotilasliittoa.

Lisää rock-tekstiä: Elvis lauloi aikoinaan "A little less conversation, a little more action please", ja juuri niin näyttää Venäjän politiikan ansiosta tapahtuvan Suomen suhteessa Natoon.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Kiinnostaisi tietää, että miten Virri määrittelee "vahvan oman puolustuksen" kun hän käyttää sitä lyömäaseena toista puoluetta vastaan. Jos ollaan tarkkoja, niin se on ollut vasemmisto, etenkin vasemmistoliitto, joka on vaatinut puolustusmäärärahojen leikkaamista. Kannataisi kiinnittää huomiota esim. Annika Lapintien blogikirjoituksiin, koska hän on ollut pahin maanpuolustuksen alasajaja. Tässä linkkejä hänen kirjoituksiinsa ajalta ennen Krimin tapahtumia:

http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127...

Tuo arvio Yhdysvaltain toiminnasta oli relevantti ennen Krimin tapahtumia. Nyt niin USA kuin myös muut länsimaat tietävät, että Venäjään ei voi luottaa.

Mieti tilannetta, jossa maa A lähettää merkitsemättömiä sotilaitaan maan B alueelle. Nämä sotilaat miehittävät maan B provinssin ja järjestävät siellä kansanäänestyksen, jonka mukaan tämä provinssi liittyy maahan A. Onko tuo demokraattisen prosessin mukaista vai onko kyseessä kiväärinpiipuilla tehty kaappaus? Tuon selvittämiseksi suosittelen googlaamaan ja lukemaan läpi YK:n peruskirjan ja ETYK:n perusperiaatteet ns. Helsinki accords. Kuinka pahasti maa A rikkoo näitä periaatteita vastaan?

Jos puhutaan I ja II maailmansodasta, niin kehotan muistelemaan sellaisen pienen, puolueettoman ja hankalassa paikassa olevan maan kuin Belgian kohtaloa. Saksa pyrki voittamaan Ranskan nopeasti niin vuonna 1914 kuin myös 1940 ja ratkaisu oli hyökkäys Belgian kautta Ranskan heikosti varustettua pohjoisrajaa vastaan. Belgia oli puolueeton maa, jonka itsenäisyyttä Britannia, Ranska ja Preussi eli myöhemmin Saksa lupasivat kunnioittaa.

Puhdas usko sopimuksiin ja diplomatiaan on naivistista samaan aikaan kun näemme, että kun naapuri rikkoo tekemiään sopimuksia ja käyttää jopa sotilaallista voimaa ajaaksen omia etujaan. Puolueettomana Suomen sotilaallinen toimintakyky on hyvin rajallista, koska 5 miljoonan ihmisen moderni kansakunta ei voi aseistautua hampaisiin asti. Se tulisi yksinkertaisesti liian kalliiksi.

NATO-jäsenyys olisi paras vaihtoehto, kun vertaa Suomen puolustusbudjettia Norjan ja Tanskan budjetteihin. Nämä maat ovat Suomelle läheisiä maita ja ne ovat NATO:n jäseniä. Olisi oletettavaa, että niiden puolustusbudjettien suhteessa BKT:n olevan lähellä NATO-Suomen puolustusbudjettia. Norjan ja Tanskan puolustusbudjetti suhteessa BKT:n noin 1.4% eli käytännössä samaa tasoa Suomen kanssa.

Taloussanomien mukaan NATO-jäsenyyden vuotuinen hinta olisi noin 39 miljoonaa euroa:

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2007/12/21/...

Itse oletan, että Suomen NATO-jäsenyyden hinta olisi hieman korkeampi eli 40 miljoonan ja 100 miljoonan euron välissä. Etenkin ensimmäisinä vuosina se oli korkeampi kun Suomen NATO-jäsenyys pitäisi ajaa sisään, mutta tämän jälkeen se laskisi luultavasti samalle tasolla Norjan ja Tanskan kanssa.

On väitetty, että Suomen NATO-jäsenyys maksaisi miljardeja. Oletan, että tällöin jäsenyyden hintaan lasketaan mukaan myös uusien esim. torjuntahävittäjien hinnat. Tosiasia on se, että jossain vaiheessa torjuntahävittäjät tulee uusia oli Suomi puolueeton tai oli se NATO:n jäsen.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Vahva oma puolustus Suomen puolustusdoktriinilla tarkoittaa sitä että hyökkäys tehdään liian kalliiksi hyökkääjälle. Se doktriini alkaa nykyisellä rahoituksella olla vahvasti murennettu, kun mm. kertauksia ei järjestetä juuri ollenkaan.

Vasemmistohan on perinteisesti ollut aseriisunnan kannalla koko Suomen historian ajan. Nyt Kokoomus, SDP:n ja Vasemmistoliiton keinot ovat yhteiset tavoitteiden ollessa erilaiset: vasemmisto edelleen uskoo utopiaan maailmanrauhasta kun Suomi näyttää esimerkkiä, kun taas Kokoomus käyttää Puolustusvoimien alasajoa välivaihteena sen jälkeen "ainoaan vaihtoehtoon" eli Nato-jäsenyyteen.

Kimmo Sivonen

Eikö NATO-jäsenyys ollenkaan nosta vihollisen hyökkäyskynnystä tai paranna puolustustamme? Vai onko teillä kepussa varauduttu myös Saksan, Viron tai Ruotsin hyökkäykseen?

Tuo vahva oma puolustus pärjää paremmin, kun se on NATO-jäsenyyden tukema. Miksi komppaat vasemmistoliittoa?!

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mikä olisi Keskustan ehdotus %/BKT uskottavalle puolustukselle? Se on nyt 1,4%.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #41

Eipä kuulu vastausta... ja mistähän se taas kertoo?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri Vastaus kommenttiin #41

Tuo riippuu pitkälle siitä, mitkä menot priorisoidaan. Kalustomenot eivät jakaudu tasaisesti, mutta mm. kertausharjoitusten riittävään ylläpitoon ja peruskalustoon ei tarvita kovin suurta korotusta. Pienen osan rahoista kohdistaisin myös (10-30 miljoonaa euroa) varusmiesten sosiaalisiin ja taloudellisiin etuuksiin.

Periaatteessa 100-200 miljoonan euron korotus riittäisi perusmenoihin eli 0,05-0,1 prosentin luokkaa. Kalustohankinnat on vaikeampi mitoittaa, hävittäjien uusinta joka on tulossa vuosikymmenen päästä saattaa viedä lyhyen ajan sisällä miljardiluokan menot mutta jaettuna pitkälle tähtäimelle sekin on vain prosentin kymmenyksen luokkaa.

Olen sinänsä sitä mieltä että puolustusbudjetin sijaan rauhanturvamenot tulisi maksattaa kehitysavun piiristä, ja jo ne sinne siirtämällä saataisiin siirrettyä varoja puolustusbudjetin sisällä olennaisiin menoihin ;)

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

Keskustelua voisi syventtä vaikka siten, että Naton kannattajista edes joku osoittaisi Naton artikloista kohdan, jossa taataan jäsenmaalle mitä tahansa konkreettista apua sotilaallisessa konfliktissa.

Nato- sopimuksen hinnan arviominen kalliiksi tai halvaksi on aika vaikeaa, kun ei ole osoitettu millään tarkkuudella mitä rahalla saa. Käsittääkseni sillä ei saa yhtään mitään. Ainoastaan avustusoption, joka on yhtä harhainen käsite kuin ns. Nato-optio. Muut maat saavat avustusoption perusteella osallistua tai olla osallistumatta kanssajäsenen vaikeuksiin.

Asiaa kannattaa katsoa käänteisesti Suomen kannalta: Jos Suomi olisi Naton jäsen, niin voisiko se kieltäytyä osallistumasta Venäjää vastaan kohdistettuun sotatoimeen, mikäli Venäjä olisi valmis erillissopimukseen joka takaisi Suomen pysymisen konfliktin ulkopuolella? Kyllä, Suomi voisi kieltäytyä sotatoimista Naton jäsenyydestä riippumatta, koska päätösvalta on Suomen eduskunnalla. Aivan samoin voi tehdä jokainen Naton jäsen, mikäli Suomi tarvitsisi apua. Ja myös tekee. Mitään apua ei ole tulossa.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo

Sampo: "Keskustelua voisi syventtä vaikka siten, että Naton kannattajista edes joku osoittaisi Naton artikloista kohdan, jossa taataan jäsenmaalle mitä tahansa konkreettista apua sotilaallisessa konfliktissa."

Voin vastata omasta puolesta ja kaikkien muiden, jotka saivat "nauttia" kylmästä sodasta. Pykälät ja artiklat ovat paperilla, mikä kannattaa pistää merkille ovat käytännön toimet.

Nato on toiminut yli 60 vuotta ja täyttänyt tehtävänsä 100% ja sitten vähän päällekin. Se on pisin rauhan kausi Euroopan historiassa eikä se ole sattumaa.

Koko tuon ajan Neuvostoliitolla eli Venäjällä ja Varsovan liitolla oli yli 20 000 panssaria hyökkäysryhmityksessä itäisessä Euroopassa. Eivät uskaltaneet lähteä liikkeelle, kiitos siitä kuuluu Natolle.

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

No tulihan sieltä se myöntö, että artikloista ei mitään turvatakuuta löydy. Mutta käytännön tapahtumista sitten löytyisi. Jos Neuvostoliiton ja Venäjän hyökkäämättömyys perustui Natoon ja jäsenmaiden sen kautta saamaan pelotetukeen, niin selitäpä vielä, miksi Neuvostoliitto ja Venäjä eivät vyöryttäneet panssareitaan Suomeen, joka tässä ihan ypöyksin ja vailla liittolaisten pelotetta värjötti hyökkääjän armoilla? Minusta kun näyttää siltä, että Suomi yksin saavutti saman kuin Euroopan paperitiikerit USA:n tuella. Mitä etua siis muka tuli Natosta kenellekään?

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo Vastaus kommenttiin #31

Sampo, kehäpäätelmät ja olkiukot eivät ole koskaan auttaneet Suomea hetkeäkään. Vahinko, että Arhinmäki pisti jo paremmaksi ja väitti, että Nato vie kalapuikotkin koululaisten suusta. Vaikea pistää paremmaksi, vai onko?

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala Vastaus kommenttiin #34

Eli tulepa sieltä kehältä pois ja kerro ihan suoraan, mitä eroa näet Natopelotteella saavutetun rauhan ja ilman Natopelotetta saavutetun rauhan välillä? Perustelit tuolla yllä, että Natomaat ovat hyötyneet Natosta koska rauha on säilynyt sen ansiosta. Minkäs ansiosta on säilynyt ei-Natomaiden rauha?

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo Vastaus kommenttiin #38

Suomi on ollut turvallisuuspoliittisena vapaamatkustajana. Suomi ei ole pärjännyt yksin yhdessäkään kriisissä.

1939-40 Suomea autettiin ja länsiliittoutuneiden osastot olivat jo matkalla. Stalin ei halunnut ottaa riskiä joutua selkkaukseen länsimaiden kanssa ja kuuluisa trjuntavoitto oli näin mahdollinen. Tätä voisi hyvin verrata Naton 5. artiklan antamaan pelotevaikutukseen.

Jatkosodassa 1944 Suomea auttoi Saksa ja Stalin halusi ehtiä ensimmäisenä Berliiniin, johon tarvittiin kaikki liikenevät voimat. Se helpotti suomalaisten tilannetta.

Sodan jälkeen Suomellekin tarjottiin Marshall-apua mutta siitä kieltäydyttiin.

Kylmän sodan aikana Suomi sai länsimaiden tukemana venkoiltua itselleen "puolueettomuus" statuksen, jota Venäjä ei olisi hyväksynyt sitten millään. CIA rahoitti mm. SDP:tä siihen aikaan.

Kun Neuvostoliitto romahti, Suomen EU-jäsenyyttä perusteltiin juuri turvallisuuspoliittisilla syillä.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri Vastaus kommenttiin #42

Vähän on mutkia vedetty suoraksi. Esimerkiksi länsiliittoutuneiltahan ei käytännössä ollut talvisodassa tulossa mitään apua. Sen sijaan he halusivat miehittää Ruotsin malmikaivokset, mutta Norja ja Ruotsi eivät olleet halukkaita päästämään alueensa läpi joukkoja koska A) Saksa ei olisi tykännyt, B) Neuvostoliitto ei olisi tykännyt ja C) varmaan haistoivat palaneen käryä.

Länsiliittoutuneiden "tuki" kylmässä sodassa oli myös aika onttoa. Kyllä tärkeintä oli lunastaa omalla toiminnalla se asema mikä siinä tilanteessa oli saavutettavissa, kiitos siitä erityisesti Kekkoselle ja vähemmässä määrin Paasikivelle ja Mannerheimille.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Ei Suomi ole koskaan kyennyt yksin puolustamaan väestöltään vähäistä, mutta alueeltaan laajaa maata. Talvisodassa sitä yritettiin ja kestettiin 105 päivää, sitten oli paukut loppu. Talvisodassahan Stalin luopui tavoitteistaan siinä vaiheessa, kun Suomelle näytti tulevan ulkoista apua Ranskasta ja Englannista. Apuahan ei sitten enää haluttu ottaa vastaan, kun tilanne oli jo niin vaikea, että nähtiin paremmaksi taipua rauhanneuvotteluihin. Näin historiasta.

Nykyisiin EU -vaaleihin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen Nato -keskustelu toki liittyy vahvasti siinä mielessä, että EU:n valtioista 22 kuuluu Natoon ja EU:n puolustus nojaa tällä hetkellä edelleenkin Natoon. EU:lla kun ei ole omaa toimivaa puolustusjärjestöä. Suomi on osa EU:ta ja samoin se toimii osana EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Ei Naton roolia EU:n puolustuksessa voi sulkea pois, vaan se on otettava tosiasiana ja ainoana vaihtoehtona huomioon.

Todettakoon, että jos suurvaltojen suhteet kiristyvät, Suomea ei pelasta ennakoivilta sotilaallisilta toimenpiteiltä se, että olemme hoitaneet suhteemme hyvin niin itään kuin länteen. Suurvalta näkee omat sotilaalliset intressinsä ylitse kaiken muun. Tämän on Suomikin saanut vuosisatojen kuluessan niin monesti kokea.

Muuten tuosta Keskustapuolueen puolustuspoliittista linjaa voi peilata myös jalkaväkimiinojen kieltolakiäänsetyksen jakaumasta:
Miinojen kieltolain puolesta: 15 ääntä ( mm. Kääriäinen, Sipilä, Tiilikainen ja Tölli )
Miinojen kieltolakia vastaan: 9 ääntä ( mm. Maijala, Pirttilahti, Rantakangas )
Poissa: 7 ( mm. Pekkarinen )

Toki vastaavan lista voi laatia Kokoomuksen osalta , muista puolueista puhumattakaan. Todettakoon, että ainoastaan perussuomalaiset, joista monet vannovat itsenäisen puolustuksen ja liittoutumattomuuden puolesta, äänestivät jalkaväkimiinojen kieltolakia vastaan. Ja juuri erityisesti niiden, jotka ovat sitä mieltä, että Suomen tulee perustaa puolustuksensa itsenäiseen puolustukseen ja liittoutumattomuuteen, tulisi ymmärtää jalkaväkimiinojen merkitys maapuolustuksellemme. Tässä en yhtään puolustele Kokoomuksen linjaa ko. äänestyksessä, päin vastoin ihmettelen sitä. Vaikuttiko tässä silloinen Suomen ehdokkuus YK Turvallisuusneuvoston vaihtuvaan jäsenyyteen? Mene ja tiedä. Nyt kuitenkin Kokoomuksen nuoret ovat onneksi nostaneet Ottawan sopimuksen uudelleen harkinnan esille. Ne kokoomukselaisethan, jotka vastustivat miinojen kieltolakia, olivat syystä tai toisesta pois siitä äänestyksestä.

Maanpuolustus ei ole pelkästään varuskuntien sijaintiin liittyvää alue- ja vaalipolitiikkaa, vaikka joskus siltä vaikuttaa, kun seuraa poliittista keskustelua.

Ko. äänestyskäyttäytymistä voi tarkastella esimerkiksi perussuomalaisten Jussi Niinistön blogista:
http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/8953...

pekka numminen

"Säästäkää Nato-keskustelu eduskuntavaaleihin..."

Olli Rehn oli tämäniltaisessa MTV3:n keskustelussa innokkaasti haastamassa Perussuomalaisia NATO:sta. Mutta sitä ei kai lasketa, koska hän edustaa Keskustaa?

Väyrynen on myös tunnettu innokkuudestaan mainita NATO jokaisen lauseensa alussa ja lopussa.

Käyttäjän ErkkiVainionp kuva
Erkki Vainionpää

Suomi on EU:n jäsen ja nyt Suomen tulee liittyä Natoon.

Käyttäjän PetriFriman kuva
Petri Friman

Keskustelu Nato-jäsenyydestä on luonteva osa poliittista keskustelua myöskin EU-parlamenttivaalien alla, koska useimmat EU-maat ovat Naton jäsenvaltioita. Esko Virri ja monet keskustalaiset pelkäävät Nato-keskustelua erittäin paljon. Tämän osoitti Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä jonka lausunnostaan saattoi vetää johtopäätöksen ettei Suomen tule miettiä Nato jäsenyyttä tässä vaiheessa, eli nyt ei ole oikea aika. Keskustalaisille on kuitenkin hyvä tehdä selväksi ettei Suomea hyväksytä Naton jäseneksi mikäli maatamme uhkaa huomattava aluepoliittinen ongelma. Mitä tulee Naton kykyyn auttaa muita jäsenvaltioita ja myös Suomea mikäli Suomi liittyy Naton jäsenvaltioksi suurimman avun tulisimme saamaan ilmapuolustukseen taisteluhävittäjien ja taisteluhelikoptereiden muodossa. Useimmissa Nato-maissa maajoukkojen määrää on olennaisesti laskettu vuosien varrella.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Olemme palanneet kylmän sodan aikaan, jossa Suomi on jumissa blokkien välissä. Tähän vaiheeseen sopii kuin nenä päähän keskustalainen mielipide, jonka mukaan asioista ei saisi nyt keskustella. Se voi olla järkevääkin, kun keskustelu on siirtymässä Moskovan ja Washingtonin väliseksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Se nenä voi vain mennä verille, jos jättäytyy ajopuuksi ja toiveajattelun varaan liian pitkäksi ajaksi eikä ymmärrä tai myönnä 2014 tapahtunutta turvallisuusympäristön muutosta.

Keskustelukielto on typerintä, mitä avoimessa yhteiskunnassa voi esittää sananvapauden ja normaaliolojen vallitessa. Lukiessa uutiskeskusteluja jokainen näkee, miten syvä tietämättömyys ja karkeat väärinkäsitykset Suomessa vallitsevat Pohjois-Atlantin liitosta, ilmeisesti kylmän sodan ja suomettuneen YYA-aikakauden perintönä. Paavo Lipponen sanoi joskus osuvasti, että suomalaiset tuntevat solidaarisuutta edesmennyttä Neuvostoliittoa kohtaan. Se selittänee paljon oudoista asenteista.

Asiapohjaisen tietämyksen Pohjois-Atlantin liitosta on noustava Suomessa huomattavasti korkeammalle tasolle ennen kuin on mitään järkeä vedota kansan mielipiteisiin jäsenyyskysymyksessä. Valitettavasti mikään vaikutusvaltainen taho ei toistaiseksi ole aktiivisesti toiminut tähän suuntaan tiedon tason nostamiseksi, vaan Suomessa vallitsee edelleen metsäläiskansan tietämättömyys ja taikausko kun aineksia rationaaliselle ajattelulle ei tarjota.

Ei meidän tarvitse haastaa kenellekään riitaa, mutta meillä on oikeus paikkansa pitävään faktatietoon Pohjois-Atlantin liitosta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Hannu, huippua edustaa määritelmä: "Nato on USA:n imperialististen sotahullujen ja juutalaisten pankkiirien työväline uuden maailmanjärjestyksen luomiseksi".

"Nato on mystinen, kaikkea länsimaista pahaa edustava rikollisjärjestö".

Näitä määritelmiä kannattaisi ryhtyä keräilemään ja sitten ennen eduskuntavaaleja julkaista samoin kuin Kevätpörriäinen.

Käyttäjän MatiasKapanen kuva
Matias Kapanen

Armeijaa käymättömänä en tiedä eduista, mutta siksi kyseenalaistan, että ei puolustuksen itsenäisenä ja riippumattomana pitäminen sinänsä kiillota militian ja armeijan mainetta. Barbaarisuuteen perustuva sodankäynti rauhanomaisten neuvottelukeinojen loppuessa saattaa suomessa tarvita tukea feodaalisesti kehittyneemmiltä seuduilta, jotka eivät ole paikka.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Matias Kapanen

En ymmärtänyt tekstiäsi yhtään. Se oli varmaan hyvin tärkeää. Avaappa sitä.

Toimituksen poiminnat