Kaupunkilaiskepulin (h)ajatelmia Luo ja herättää ajatuksia ympäröivästä maailmasta

Quo Vadis, HYY?

Obama on valittu ja USAssa vaalien tulokset johtivat valtasuhteiden säilymiseen entisellään. Suomessa kuitenkin käydään parasta aikaa yksiä monille merkittäviä vaaleja: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan edustajistovaalien viimeinen vaalipäivä on tänään. Seuraavalla kaksivuotiskaudella tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan opiskelijoiden palveluihin ja henkilökohtaiseen talouteen esimerkiksi jäsenmaksun osalta.

 

Viime vuosikymmeninä sitoutumattomat lähinnä yhdistyksiin ja osakuntiin sidoksissa olevat ryhmät ovat hallinneet ylioppilaskuntaa. Ei ole uskottavaa että puoluepoliittiset järjestöt nousisivat enemmistöön nykyisestä valta-asetelmasta, mutta asetelmien tasapainottuminen voisi johtaa ylioppilaskunnan kykyyn vaikuttaa ympäristöönsä positiivisesti. HYYlla on ollut useita kunnianhimoisia tavoitteita Helsingin asioiden kehittämiseksi joista en aina ole ollut samaa mieltä, mutta niiden toteutus ilman poliittisten opiskelijajärjestöjen myötävaikutusta on huomattavasti vaikeampaa kuin niiden kanssa. Puoluepoliittisten opiskelijajärjestöjen merkittävä eteneminen tervehdyttäisi järjestön päätöksentekoa, mikä on viimeisten vuosien aikana valunut lähes täysin HYALin käsiin. HYAL on siis Helsingin yliopiston ainejärjestöjen liitto, jolla on hallinnassaan yli kolmasosa edustajiston paikoista.

 

On asioita, joissa sitoutumattomat järjestöjen edustajat ja poliittiset järjestöt voisivat yliopistolla tehdä merkittävästi hedelmällistä yhteistyötä. Poliittisilla opiskelijajärjestöillä on huomattavaa osaamista ja vaikutusvaltaa esimerkiksi kunnallis- ja koulutuspolitiikan kehittämiseksi. Toisaalta sitoutumattomissa järjestöissä on varmasti myös paljon potentiaalista osaamista, minkä hyödyntäminen kävisi tehokkaammin jos ylioppilaskunnan edustajisto toimisi aktiivisesti Helsingin alueen kehittäjänä. Esimerkiksi aiemmin kirjoittamani kirjoitus maksuttomista kulttuuripalveluista opiskelijoille olisi tehokkainta toteuttaa edustajiston, hallituksen ja poliittisten järjestöjen yhteisprojektina. Kirjoitus keräsi huomiota ja kiitosta myös HYYn hallitukselta, kiitokset siitä.

 

Suurin kuilu poliittisten opiskelijajärjestöjen ja sitoutumattomien välillä pääosin liittyy kiinteästi järjestön taloudenhoitoon. Ylioppilaskunnan talous on viime vuosina romahtanut ja opiskelijoiden jäsenmaksut räjähtäneet käsiin, kun pääosin sitoutumattomat toimijat ovat mahdollisimman paljon pyrkineet ohjaamaan ylioppilaskunnan varoja omille järjestöilleen samaan aikaan rajoittaen HYYn omistaman HYY Yhtymän kykyä tuottaa voittoa erilaisine toimineen. Esimerkiksi Case Patria, jossa edustajisto kieltäytyi tekemästä ”vastuuttoman” yrityksen kanssa tuottoisaa vuokrasopimusta on osoitus tilanteesta jossa järjestöt ovat toimineet vastoin opiskelijoiden etua. Tämä lienee selkein kiistakysymys keskustaoikeistolaisten opiskelipoliittisten liikkeiden ja sitoutumattomien välillä: me oikeasti vaadimme vastuullisuutta opiskelijoiden rahalla tehtävään toimintaan. Itse vastustan vahvasti kaikille pakollisen jäsenmaksun nostoa ja olisin ennemmin laskemassa sitä.

 

Miten HYYn toimintaa tulisi sitten kehittää ja taloudessa säästää ja tehostaa säilyttämällä silti toiminnan ydinelementit? Omia ideoitani: Ensisijaisesti taloutta tulisi tasapainottaa sen tehokkuutta lisäämällä (mm. Case Patria). Ylioppilaskunta saa muutenkin pääosan tuloistaan HYY Yhtymän kautta, joka hallinnoi ylioppilaskunnan omaisuutta (mm. Uusi ja Vanha Ylioppilastalo aivan keskustassa). Pitää myös harkita, että olisiko HYYn järkevää luopua osasta keskustassa sijaitsevista tiloistaan ja asettaa ne vuokrattavaksi.

 

Toki pelkkä tehostaminen ei todennäköisesti riitä kuromaan tuota miljoonan euron eroa umpeen, varsinkin jos yleinen taloudellinen tilanne jatkuu epävarmana. Sen lisäksi pitää toiminnan kuluja tarkastaa: 1) Ylioppilaslehden toiminnasta voitaisiin huomattavasti säästää siirtämällä netti joko osittain tai pelkästään netissä jaettavaksi, 2) esimerkiksi kehitysyhteistyöprojektin kaltainen toiminta tulisi asettaa vapaaehtoisen maksun alle eikä ottaa HYY:n budjetista ja 3) jos edellä luetellut toimet yhdessä HYY Yhtymän tehostamisen kanssa eivät riitä niin HYYn alaisuudessa toimivien yhdistysten tukia on harkinnanvaraisesti leikattava. Jälkimmäinen osa muodostaa suurimman yksittäisen osuuden HYY:n menoista, joten sieltä leikkaaminen on tehokkainta. Järjestöjen toiminta on kuitenkin arvokata, eikä niiden toimintamahdollisuuksia saa tällä toiminnalla pilata. Koulutus- ja sosiaalipoliittiseen vaikuttamiseen ei saa tehdä heikennyksiä, se on ylioppilaskunnan päätehtävä.

 

Muuten mielipiteitäni löydät HYYn vaalikoneesta. Äänestys on avoinna vielä tänään klo 10-18 HYYn sivuilta löytyvissä paikoissa.

 

Vaalinumeroni on 558 ja toivon että pääsen mukaan vaikuttamaan edustajistoon ylioppilaskunnan tulevaisuuteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset